Uusi selvitys: Koulun ja kodin yhteistyö on tärkeää maahanmuuttajille

8.2.2012

 

Lehdistötiedote 8.2.2012
Heti julkaisuvapaa
Koulun ja kodin yhteistyö on tärkeää maahanmuuttajille
Pelkojen tunnistaminen ja luottamuksen rakentaminen avainasemassa
Suomeen ulkomailta muuttaneille vanhemmille yhteistyö koulun kanssa on usein vaikeaa. He eivät tunne suomalaista koulujärjestelmää, kielitaito voi olla puutteellinen ja koulun arvot ja toimintatavat ovat vieraita tai vaikeasti hyväksyttyjä.  Koulun ja kodin hyvä vuorovaikutus luo kuitenkin pohjan lasten hyvinvoinnille, edistää oppimista ja ehkäisee ongelmia myös maahanmuuttajaperheissä.
Suomalainen koulu monikulttuuristuu nopeasti, kun lasten kulttuuri- ja kielitaustat monimuotoistuvat. Esimerkiksi Helsingissä 14 prosenttia peruskoululaisista on tätä nykyä vieraskielisiä, mutta vuonna 2020 arviolta jo yli viidennes. Tämä vaikuttaa koko kouluyhteisön toimintaan ja myös oppilashuollon toimintaympäristö muuttuu.
Maahanmuutto asettaa lapset haavoittuvaan asemaan, koska muuttoprosessi koettelee perhesiteitä. Yli puolet maahanmuuttajalapsista elää vähävaraisissa perheissä ja yksinhuoltajuus on keskimääräistä yleisempää.
Väestöliitossa tehdyn tutkimuksen mukaan sekä vanhempien että oppilashuollon on vaikeaa tunnistaa ja tunnustaa lasten ja nuorten mahdollisia psyykkisiä ongelmia, koska vähemmistöihin kuuluvilla on tarve pitää ulospäin yllä hyvää kuvaa perheestä ja kansallisesta ryhmästä. – Psyykkiset ongelmat puetaan valtaväestöä helpommin oppimisen ongelmiin tai fyysisiin oireisiin, toteaa asiaa selvittänyt erikoistukija Minna Säävälä
Maahanmuuttajat arvostavat koulunkäyntiä
Maahan muuttaneet vanhemmat arvostavat yleensä koulunkäyntiä suuresti. Monet heistä ovat kuitenkin huolissaan lastensa hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. – Pelot ovat kahdenlaisia; he pelkäävät lastensa jäämistä toisen luokan kansalaisiksi ja toisaalta he pelkäävät menettävänsä lapsensa liian suomalaistumisen myötä. Koulun on vaikeaa tunnistaa näitä pelkoja. Näiden kielteisten tunteiden vuoksi luottamuksen luominen on hidasta ja vaatii paljon arkista vuorovaikutusta, selvittää Säävälä.
Vuorovaikutus maahanmuuttajahuoltajien kanssa vaatii tavallista enemmän aikaa ja opettelua. Säävälä kertoo koulujen henkilökunnan kiittävän sitä, että ulkomailta muuttaneet ovat yhteistyöhaluisia ja arvostavat yleensä koulutusta ja viranomaisia. – Maahanmuuttajat varjelevat yksityisyyttään ja varovat avointa arvostelemista. Siksi vanhempien näkemykset ja tiedon puutteet eivät välity kodin suunnasta suoraan koululle.
Tällä lailla eri osapuolten arkimaailma pysyy liian usein etäisenä. Säävälä korostaa, että toimiva ja lapsen etua edistävä vuorovaikutus edellyttää tulkkien saatavuutta, aikaa ja luottamuksen rakentamista jo ennen mahdollisten ongelmien ilmaantumista.
– Maahanmuuttajaperheiden lapsilla on haasteita hyvinvoinnissa erityisesti yläkouluvaiheessa. Tuolloin haavoittuvassa asemassa olevat lapset jäävät helposti vaille tarvitsemaansa tukea, jos vanhemmat eivät ole erityisen aktiivisia koulun suuntaan. Oman äidinkielen opettajat ovatkin tärkeä välittäjäryhmä, joille pitäisi varata enemmän työaikaa toimia maahanmuuttajakotien ja koulun yhteistyön edistäjinä.  
Väestöliitto tutki maahan muuttaneiden vanhempien ja koulun henkilökunnan näkemyksiä koti-koulu-yhteistyöstä maahan muuttaneiden perheiden kanssa. Tutkimus liittyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Väestöliiton ETNOKIDS-tutkimuskonsortioon lasten ja nuorten hyvinvointi- ja terveyseroista Suomessa.
Lisätietoja: erikoistutkija Minna Säävälä, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos, 09 – 2280 5122
Koti, koulu ja maahan muuttaneiden lapset: Oppilashuolto ja vanhemmat hyvinvointia turvaamassa. Minna Säävälä. Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 43/2012. Helsinki: Väestöliitto. ISBN 978-952-226-100-7. Hinta 23 € + toimituskulut. Tilaukset: www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.   
 
 
 

Uusi selvitys: Koulun ja kodin yhteistyö on tärkeää maahanmuuttajille