Miksi et huutanut? Eli miten kohtaamme alaikäisen seksuaalirikoksen uhrin

27.3.2019

Seksuaalirikoksen uhrilta voidaan vaatia selityksiä; mikset tapellut vastaan, miksi et huutanut? Kun kohtaamme seksuaalirikoksen uhrin läheisenä, rikostutkijana tai oikeudessa, meidän tulee muistaa, että reagointitapoja on monia. Vaikka ulkopuolisen mielestä uhri olisi voinut taistella vastaan tai paeta, uhri saattaakin odottamattomassa tilanteessa alistua. Jähmettyminen ja lamaantuminen eivät ole merkkejä suostumuksesta seksiin, vaan tapoja reagoida yllättävään uhkaan tai pelkoon. Alaikäisen seksuaalirikoksen uhrin kohdalla on aina huomioitava ikä- ja kehitystasosta johtuva erityinen avuttomuus ja haavoittuvaisuus. Väestöliitto on laatinut oikeudenkäyntejä varten lausunnon lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan vaikutuksista.

TIEDOTE
Julkaisuvapaa 27.3.2019

Seksuaalinen kanssakäyminen perustuu luottamukseen, turvallisuuteen, yhteisiin sopimuksiin ja suostumukseen. Kun alaikäisen nuoren seksuaalista itsemääräämisoikeutta rikotaan, rikotaan myös tämä luottamus. Turvalliseksi koetun vuorovaikutuksen muuttuessa odottamatta seksuaaliseksi, lapsi tai nuori voi jähmettyä, lamaantua tai alistua. Tilanne voi herättää uhrissa hämmennystä, pelkoa sekä myös jälkeenpäin ahdistuneisuutta, häpeää ja syyllisyyttä siitä, ettei hän kyennyt puolustautumaan aktiivisesti taistelemalla tai pakenemalla.

’’Jähmettyminen, lamaantuminen tai alistuminen eivät ole merkki suostumuksesta seksiin, vaan merkki uhrin kokemasta äärimmäisestä hädästä, uhasta, kauhusta tai pelosta. Siinä, missä joku toinen pystyy pelottavaksi kokemassaan tilanteessa toimimaan rationaalisesti ja johdonmukaisesti, voi toinen lamaantua toimintakyvyttömäksi. Näitä passiivisia puolustuskeinoja ilmenee esimerkiksi tilanteissa, joissa paon mahdollisuus olisi ulkopuolisen mielestä ilmeinen’’, painottaa Väestöliiton erityisasiantuntija Kirsi Porras.

Erityisesti alaikäisen kyky ilmaista kokemustaan ja tahtoaan oma-aloitteisesti hämmentävässä tilanteessa on heikko. Myös kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. ’’Uhrin kokemat häpeän ja syyllisyyden tunteet voivat hidastaa rikosilmoituksen tekemistä. Tämä tuo haasteita rikostutkintaan, koska teknistä näyttöä on vaikea saada jälkikäteen. Ilman teknistä näyttöä oikeuden käytössä ajatellaan helposti olevan vain ’’sana vastaan sana’’-tilanne. Tällöin tarvitaan joitain muita seikkoja, joiden avulla on mahdollista arvioida kertomusten uskottavuutta. Nämä seikat koskevat kaikkia seksuaalirikostapauksia iästä riippumatta’’, toteaa erikoissyyttäjä Leena Salovartio Valtakunnansyyttäjänvirastosta.

Seksuaalinen kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö tai väkivalta ovat aina omiaan aiheuttamaan vakavaa vauriota kehitykselle, aiheuttaen trauman. Myös kehitystason vastainen teko voi aikaansaada trauman. Alaikäisen uhrin oma kokemus, tarpeet, kehitysvaihe ja itsemääräämisoikeus tulee aina ottaa huomioon punnittaessa seksuaalisen teon vaikutuksia. Kokemuksista on kuitenkin mahdollista selviytyä esimerkiksi keskusteluavun tuella. Perheen ja lähiaikuisten tuki on tärkeää nuoren toipumisen kannalta.

Väestöliitto on laatinut kolme asiantuntija- ja lääkärilausuntoa oikeudenkäyntiä varten. Lausunnot antavat tietoa murrosikäisten nuorten seksuaalikehityksestä ikäryhmittäin, seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksista sekä keskusteluavun tarpeesta.

’’Lausunnot antavat lisäymmärrystä siihen, mikä on nuorelle ominaista käytöstä ja normaalia kehitystä. Ne myös avaavat sitä, miksi vastuu näissä tilanteissa on aikuisella, ja miksi ihminen ei toimi uhkatilanteissa aina niin kuin ulkopuolinen olettaisi’’, kuvailee Salovartio.

Uusin lausunto vuodelta 2019 korvaa vuoden 2006 yleislausunnon sisältäen uusina osioina tietoa lapsen ja nuoren normaalista seksuaalisesta kehityksestä sekä alaikäisen uhrin erilaisista reagointitavoista kuten jähmettymisestä ja lamaantumisesta. Oikeudenkäyntilausuntoja on käännetty ruotsiksi ja ne tulevat Väestöliiton nettisivuille kevään 2019 aikana.

Väestöliiton oikeudenkäyntilausunnot löydät osoitteesta www.vaestoliitto.fi/oikeudenkayntilausunto


Lisätiedot

Kirsi Porras, erityisasiantuntija, Väestöliitto
kirsi.porras@vaestoliitto.fi, 050 302 5942

Saara Asmundela, rikoskomisario, Helsingin poliisilaitos
saara.asmundela@poliisi.fi, 050 3998 449

Leena Salovartio, erikoissyyttäjä, Uusimaa, Valtakunnansyyttäjänvirasto
leena.salovartio@oikeus.fi

 
 
 

Miksi et huutanut? Eli miten kohtaamme alaikäisen seksuaalirikoksen uhrin