Väestöliiton Venäjä-päivä 31.8.2009
Lähialueyhteistyössä ja maahanmuuttajatyössä keskeisiä kysymyksiä ovat peruspalvelujen kehittäminen sekä tiedonvaihdon edistäminen
Elokuun lopussa pidetyn Väestöliiton Venäjä-päivän aiheena oli venäläisten nuorten ja perheiden hyvinvointi Suomessa ja Suomen lähialueella. Tavoitteena oli kerätä tietoa Väestöliiton Venäjä-työn kehittämiseksi sekä tarjota päivän osallistujille mahdollisuus kokemusten ja kehitysehdotusten vaihtoon. Tilaisuudessa oli mukana useita venäläisen väestön kysymysten parissa työskenteleviä eri alojen asiantuntijoita. Aamupäivän puheenvuorot johdattelivat aiheeseen, ja iltapäivän pienryhmissä hyvinvoinnin kysymyksiä ja kehitysehdotuksia käsiteltiin tarkemmin eri väestöryhmien näkökulmista.
Aamupäivän puheenvuoroissa tarkasteltiin venäläisten nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä hyvinvoinnin haasteita Suomessa ja Venäjällä Viipurin piirissä. Suomessa asuvat venäläiset, sekä nuoret että aikuiset, liikkuvat vapaasti Suomen ja Venäjän välillä. Venäjältä Suomeen muuttaneille nuorille lähtömaan sosiaaliset tukirakenteet säilyttävät merkityksensä, ja Venäjällä myös käydään usein. – Venäjästä tulee monille nuorille romanttinen lomanviettokohde, jonne mennään viikonlopuksi ja josta myös saatetaan löytää se itselle sopiva puoliso, sanoi Helsingin seurakuntien venäjänkielisen työn pappi Anna Lewing. Venäläisten nuorten elämän haasteita Suomessa ovat muun muassa oman kulttuuri-identiteetin arvostaminen sekä parisuhteen luominen tilanteessa, jossa toinen puoliso on vasta maahan muuttanut. Nuoret perheet tarvitsevatkin tukea siinä, että myös uusi tulokas otetaan riittävästi huomioon.
Monikulttuurisuuden asiantuntija Anita Novitsky Väestöliitosta kertoi, että kansainvälisen parinvalinnan haasteeksi voi muodostua maahanmuuttoon liittyvä puolisoiden välinen riippuvuussuhde. – Juuri maahan tullut puoliso saattaa turvautua jo kotoutuneeseen kumppaniin, mikä vaikeuttaa tai estää tulijan aktiivista kotoutumista. Riippuvuussuhde voi myös aiheuttaa jo maassa olleen puolison väsymistä. Tärkeää olisi huomioida kummankin osapuolen tilanne ja tarpeet. Molempien osapuolten huomioiminen on tärkeää myös suomalais-venäläisissä parisuhteissa, joissa maahanmuuttajapuoliso voi joskus kokea olevansa ulkopuolinen, kun asioista neuvotellaan helposti vain suomalaisen kumppanin kanssa.
Viipurin piirin nuorisotoiminnan johtaja Vladimir Bykatšev sekä Viipurin piirin lastenhuollon johtaja Ljudmila Budajeva puhuivat hyvistä tuloksista, joita suomalais-venäläisillä hankkeilla on saavutettu perhetyön, lastensuojelun ja päihdetyön kehittämisessä Viipurin alueella. Lastensuojelun osalta työtä on tehty muun muassa sosiaalisen orpouden ennaltaehkäisemiseksi, tukiperhetoiminnan vakiinnuttamiseksi sekä perheen tukemiseksi sen omia verkostoja hyödyntäen. Ljudmila Budajeva toivoi, että Viipuriin perustettaisiin kunnallinen perheneuvola, joka voisi vastata nykyistä paremmin uusiin perhepalvelujen tarpeisiin. Vladimir Bykatševin mukaan alkoholinkäytön varhainen aloittaminen on yksi keskeisistä nuorten ongelmista Viipurin alueella. Nuorten päihteidenkäytön ennaltaehkäisy on huomioitu Viipurin kaupungin omissa suunnitelmissa, ja nuorten päihteidenkäyttöä on myös kartoitettu yhteisessä suomalais-venäläisessä hankkeessa. Myös tulevaisuudessa maiden välistä yhteistyötä kannattaisi jatkaa päihdetyön saralla.
Iltapäivien pienryhmissä venäläisen väestön hyvinvointia pohdittiin venäläisten nuorten ja perheiden parissa tehtävän työn sekä lähialueyhteistyön kautta. Ryhmäkeskustelujen tiivistettynä tuloksena voidaan sanoa, että niin lähialueyhteistyössä kuin maahanmuuttajatyössä keskeisiä kysymyksiä ovat peruspalvelujen kehittäminen sekä tiedonvaihdon edistäminen.
Suomessa asuvien venäjänkielisten nuorten hyvinvointia käsitelleessä ryhmässä palvelujen kehittäminen nuorten näkökulmasta nähtiin tärkeäksi. Venäjällä viranomaisiin suhtaudutaan pelonsekaisella kunnioituksella, mikä olisi syytä huomioida myös työskenneltäessä venäläisten asiakkaiden kanssa Suomessa. Palveluiden saatavuutta voisi edistää kouluttamalla työntekijöitä ja korostamalla erityisesti luottamuksellisuuden herättämistä. Myös maahanmuuttajanuoret tarvitsevat koulutusta siitä, miten palveluita käytetään ja kuinka viranomaisten kanssa asioidaan. Maahanmuuttajanuoren riskinä nähtiin omien rajojen menettäminen ja kohdemaan rajojen hahmottamattomuus (yhtäältä vaikeus puolustaa omaa itsemääräämisoikeutta ja toisaalta vaikeus hahmottaa uuden yhteiskunnan sääntöjä ja normeja). Itsearvostusta ja itsetuntoa tulisi korostaa kaikkialla nuoren kasvuympäristöissä. Ratkaisuehdotuksina mainittiin mm. kerhotoiminta (eri etnisistä ryhmistä olevien nuorten sekaryhmiä), vertaistoiminta sekä seksuaalikasvatuksen lisääminen. Tärkeänä nähtiin Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö ja yhteistoiminta nuorten kotouttamiseksi.
Venäjänkielisten maahanmuuttajaperheiden hyvinvointia pohtineessa ryhmässä nähtiin, että peruspalvelujen työotteen tulisi olla kohtaava. Työntekijän tulisi pyrkiä kuuntelemaan asiakkaan tilannetta ja auttamaan häntä löytämään itselleen sopiva tuki ja apu kuhunkin tilanteeseen. Kysymys on pitkälti asenteesta, mutta toisaalta kuuntelevan työotteen mahdollistaminen vaatii myös resursseja, esim. koulussa. Tiedonvaihdon edistämisen näkökulmasta ehdotettiin, että median ja viranomaisten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä. Esimerkiksi venäjänkielisessä mediassa (radio, lehdet) voitaisiin tehdä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorin kanssa tietoisuuden lisäämiseksi. Eri-ikäiset väestöryhmät tulisi ottaa huomioon. Työllistämisessä kannattaisi entistä enemmän huomioida koko perheen näkökulma. Perheen aikuisille tulee tehdä yhteinen työllistämissuunnitelma ja pyrkiä jatkuvuuteen. Yhtenä tietoisuuden lisäämisen muotona ehdotettiin kattavia informaatiopaketteja maahanmuuttajille.
Lähialueyhteistyötä pohtineessa ryhmässä todettiin, että lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseksi on tehty merkittävää työtä Viipurin alueella ja Karjalassa, mutta työtä pitäisi myös jatkaa. Viipurin kaupunki on viime vuosina kehittänyt monipuolisesti perheiden tukipalveluja, mutta edelleen tarvittaisiin uutta palvelukeskusta, josta perheet voisivat saada lainopillista neuvontaa, parisuhdeneuvontaa ja tukea lastenkasvatuskysymyksissä. Perheneuvolan palvelut voisivat sisältää myös seksuaaliterveyteen liittyvät kysymykset; seksuaalikasvatuksen ja seksuaaliterapian.
Lastensuojelussa kehitettäviä kohtia lähialueilla ovat mm. laitoshoito, sijaiskotitoiminta, tukiperhetoiminta, koulujen oppilashuolto, nuorten äitien turvakodit, huoltajuuteen liittyvät kysymykset (sosiaaliset orvot). Lastensuojelun keskusliitto ja Pelastakaa Lapset ovat kehittäneet Karjalassa toteutetussa lähialuetyössään toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä, mutta tieto näistä välittyy toisille toimijoille huonosti, koska lähialuetoimijoiden verkostoituminen on tällä hetkellä vähäistä. Aikaisemmin sosiaali- ja terveysjärjestöjen Venäjä-verkosto pystyi tiedottamaan järjestöille lähialueyhteistyötapahtumista.
Päihteiden käyttö on yhteinen suomalais-venäläinen ongelma. Saimaan ammattikorkeakoulu on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Viipurin kaupungin ja piirin kanssa päihdetyön kehittämiseksi Venäjällä. Erityiskohderyhmä ovat olleet nuoret huumeiden ja päihteiden käyttäjät. Keskeistä olisi kehittää edelleen varhaista puuttumista ja lyhytaikaista hoitoa.
Tiedonvaihdon ja verkostoitumisen edistämiseksi olisi hyvä, jos jokainen järjestö julkaisisi omilla nettisivuillaan lähialueyhteistyön kokemuksia ja tuotetut aineistot. EU:n Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelma julkaisee nettisivuillaan tietoja hyvistä kansainvälisistä hankkeista, joita on toteutettu Venäjällä. Pohjoisen ulottuvuuden nettisivuilla voisi olla tietoa myös suomalaisten järjestöjen lähialueyhteistyöstä, mutta työ vaatisi omat resurssit. Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelma on viranomaisyhteistyötä, mutta se saattaa tarjota laajemman ohjelmallisen viitekehyksen sosiaalista hyvinvointia ja terveitä elämäntapoja edistäville hankkeille. Toinen ohjelma, joka saattaa edistää lähialueyhteistyötä tekevien tahojen verkostoitumista tulevina vuosina, on EU:n Naapuruusohjelma, ENPI. Se on käynnistymässä Suomen ja Venäjän välillä maakuntaliittojen kautta tänä syksynä ja ensi keväänä.
Väestöliitto kiittää kaikkia Venäjä-päivän osallistujia hedelmällisistä keskusteluista. Päivän tuloksista tullaan tekemään toimenpide-ehdotuksia, joita Väestöliitto vie eteenpäin omassa toiminnassaan.
Tästä voit katsoa puhujien esitykset: