Äitiysterveyden edistäminen on viides YK:n vuosituhattavoitteista. Tavoitteeksi asetettiin, että äitiyskuolleisuus laskisi kolmella neljänneksellä vuodesta 1990 vuoteen 2015. Vuodesta 1990 äitiyskuolleisuus onkin laskenut noin 45 prosenttia.

Äitiysterveys on kohentunut viime vuosien varrella merkittävästi, mutta yhä satoja naisia kuolee päivittäin synnytykseen tai synnytykseen liittyviin komplikaatioihin. Suurin osa kuolemista olisi ennaltaehkäistävissä. Osaava henkilökunta, puhdas vesi ja tarvittavat välineet ovat keskeisiä tekijöitä, kun halutaan vähentää äitiyskuolleisuutta.

Naiset tarvitsevat hyvää hoitoa raskauden alusta loppuun saakka sekä synnytyksen jälkeen. Riskien seulonta, tiedon jakaminen synnytyksen ajoituksesta, komplikaatioista, ravinnosta ja perhesuunnittelupalveluista ovat keskeinen osa äitiysterveyttä.  Neuvolakäynnit olisivatkin merkittävä keino vähentää äitiyskuolleisuutta. Usein köyhissä maissa naisilla ei kuitenkaan ole varaa neuvolakäynteihin. Haasteita asettavat myös pitkät välimatkat sekä kulkuneuvon puute. Usein äidit eivät myöskään pysty jättämään lapsiaan yksin kotiin neuvolakäynnin ajaksi.

Lähteet: WHO, Äitiyden monet kasvot

 

Synnytys

Noin 99 prosenttia äitiyskuolemista tapahtuu kehitysmaissa. Näistä yli 50 prosenttia tapahtuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Synnytykseen liittyvät komplikaatiot ovatkin yhä erittäin yleisiä kehittyvissä maissa. Tavallisimpia kuolemaan johtavia syitä ovat verenvuoto, infektiot, korkea verenpaine, komplikaatiot ja vaarallinen abortti sekä malaria ja aids. Myös pitkät välimatkat, tilojen puute ja osaavan henkilökunnan puute ovat korkean äitiyskuolleisuuden takana.  Nämä kaikki olisivat ennaltaehkäistävissä aikaisella puuttumisella.

Äitiyskuolemiksi lasketaan kaikki kuolemat, jotka tapahtuvat 42 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Koska fyysinen rasitus altistaa äitiyskuolemille, ei äiti saisi palata liian aikaisin raskaaseen työhön.

Nuorten riski kuolla synnytykseen tai synnytykseen liittyviin komplikaatioihin on erityisen suuri. Tämä johtuu siitä, että tyttöjen keho ei ole valmis raskauden vaatimiin fyysisiin ponnistuksiin. Synnytykseen sisältyy riski, että tyttö sairastuu ja vammautuu pysyvästi.

Kehitysmaissa fistula on tavallinen, koska lääketieteellistä apua, kuten keisarinleikkausta ei ole saatavilla. Fistula on erittäin vakava synnytysvaurio, joka syntyy kun lapsi jää kiinni äidin synnytyskanavaan. Lantion pehmeät kudokset jäävät puristuksiin, jolloin verenkierron pysähtyminen tuhoaa kudoksen ja aiheuttaa reiän äidin virtsarakon ja peräaukon välille. Lapsi tavallisesti menehtyy ja äiti vammautuu: virtsan ja ulosteen pidätyskyky estyy. Kärsimys jatkuu naisen koko elämän ajan, jos hän ei saa asianmukaista hoitoa. Joskus perhe tai yhteisö hylkää tai eristää fistulasta kärsivän naisen.

Länsimaissa tehokkaiden hoitomuotojen ansiosta fistulaa ei enää esiinny juuri lainkaan. Kehitysmaissa on kuitenkin laskelmien mukaan yli 2 miljoonaa fistulasta kärsivää naista. Eniten fistulaa esiintyy nuorten naisten tai tyttöjen keskuudessa, joiden keho ei ole vielä valmis synnytykseen.

Lähteet: UNFPA, Äitiyden monet kasvot

 

Turvallinen raskaudenkeskeytys

Jokaisella naisella on oikeus turvalliseen raskaudenkeskeytykseen. Eri maissa on käytössä erilaisia käytäntöjä ja lakeja liittyen abortin hankkimiseen.

Noin 42 miljoonaa naista päätyy vuosittain keskeyttämään suunnittelemattoman raskauden. Lähes puolet naisista turvautuu vaarallisiin menetelmiin joko rajoittavan lainsäädännön tai palvelun huonon saatavuuden tai laadun takia.

Abortin hankkimiseen liittyy suuri stigma. Abortti on monissa maissa myös lailla kielletty tai ankarasti rajoitettu. Aborttilain tiukennukset eivät tutkitusti vähennä aborttien määrää. Ehkäisyn huono saatavuus ja korkeat aborttiluvut ovat selvästi yhteydessä toisiinsa.

Lähde: Kahdeksan kysymystä tasa-arvosta ja seksuaalisuudesta

 

Vaarallinen abortti

Varallinen abortti on itse aiheutettu tai ammattitaidottoman henkilön tekemä toimenpide, joka johtaa raskauden keskeytymiseen. Usein abortin tekemisessä käytetään vaarallisia aineita tai välineitä. Vuosittain tehdään noin 21,6 miljoonaa vaarallista aborttia. Vuosittain 22 000 naista kuolee vaaralliseen aborttiin ja yli miljoona vammautuu. Vaarallinen abortti on pääsyynä 13 prosenttiin äitiyskuolemista. Tulehdukset ja verenvuoto ovat yleisimmät kuolinsyyt. Valtaosa vaarallisista aborteista tehdään kehitysmaissa, jopa 97 prosenttia.

Monissa maissa laki kieltää abortin. Silloinkin kun abortti on laillinen, on se usein hyvin kallis toimenpide, johon köyhemmillä naisilla ei useinkaan ole varaa. Joskus aborttiin vaaditaan myös puolison lupa, mikä hankaloittaa toimenpiteeseen pääsyä. Sosiaaliset, uskonnolliset ja kulttuurilliset uskomukset ovat usein kielteisen aborttilain taustalla.  Maaseudulla välimatkat saattavat olla klinikalle pääsyn esteenä.

Jotta vaarallisilta aborteilta vältyttäisiin, tulisi tiedon ja ehkäisyvälineiden saatavuutta parantaa. Matalan kynnyksen terveyspalveluita tulisi lisätä ja henkilökuntaa kouluttaa. Kun naiset eivät tiedä oikeuksistaan, eivät he osaa vaatia asianmukaista hoitoa. Tärkeää olisikin lisätä naisten tietoa, jotta he eivät joutuisi valitsemaan vaarallista tai laitonta aborttia.

Lähteet: WHO1, WHO2, UNFPA