Perhesuunnittelu

Perhesuunnittelulla tarkoitetaan toimintaa, jolla parit tai yksilöt pyrkivät vaikuttamaan perheensä lasten hankintaan, määrään tai ajoitukseen. Puhutaan siis suunnittelemattomien raskauksien ehkäisystä.

Perhesuunnittelu on osa lisääntymisterveyttä. Perhesuunnittelulla pyritään parantamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja edistämään naisten ja tyttöjen voimaannuttamista; naisille annetaan mahdollisuus päättää omasta lasten hankinnastaan. Tällä on merkittäviä positiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia naisten ja tyttöjen elämään: äitiysterveys kohenee, naiselle jää enemmän aikaa, kun lapsia on vähemmän, naiset pystyvät käymään koulunsa loppuun ja heidän autonomiansa omassa taloudessaan kasvaa sekä oma taloudellinen vakaus vahvistuu. Perhesuunnittelu vähentää myös köyhyyttä ja edistää kestävää kehitystä.

Yli 225 miljoonaa naista haluaisi käyttää turvallista ja tehokasta perhesuunnittelua, mutta heillä ei ole tietoa palveluista tai niiden saatavuus on heikkoa. Kunnollisella perhesuunnittelulla voitaisiin vähentää suunnittelemattomia raskauksia ja abortteja sekä vähentää synnytykseen liittyviä komplikaatioita.

Perhesuunnitteluun liittyy useita haasteita: niitä ovat niin maahan, talouteen, kulttuuriin ja uskontoon liittyvät uskomukset kuin myös maantieteen asettamat haasteet. Monissa kehitysmaissa naisen sosiaalinen arvo voi määrittyä äitiyden ja lasten lukumäärän kautta. Miesten asenteet voivat olla vanhakantaisia ja kumppani saattaa vastustaa ehkäisyn käyttöä. Usein myös tiettyjen ryhmien kuten köyhien, maaseututyöläisten, nuorten, naimattomien ja seksityöläisten voi olla vaikea päästä perhesuunnittelun piiriin. Varsinkin syrjäseudut asettavat suuria haasteita. Monista maista uupuu myös rahoitus sekä tarvittavat tarvikkeet ja lääkkeet. Usein puuttuu myös poliittista tahtoa asian suhteen, sillä varoja halutaan kohdentaa muihin tarpeisiin.

Lähteet: UNFPA, Toivottuna maailmaan. Perhesuunnittelu ja kehitys

 

Ehkäisy

Suuri määrä nuoria ympäri maailman on kasvamassa seksuaalisesti aktiiviseen ikään. Ehkäisyvälineiden tarve ja kysyntä ovat suuressa kasvussa eivätkä kysyntä ja tarjonta enää kohtaa. Vuonna 2003 yli 720 miljoonaa naista olisi halunnut käyttää ehkäisyä.  Vuonna 2014 luku oli kasvanut jo 877 miljoonaan, joista suurin osa, 653 miljoonaa käytti ehkäiysä, mutta jopa 225 miljoonaa ei.

Erityisesti nuoret ja naimattomat naiset kärsivät ehkäisyvälineiden puutteesta. Noin 33 miljoonaa 15–24-vuotiasta naista käyttäisi ehkäisyä, jos sen saatavuutta vain helpotettaisiin. Esimerkiksi joka päivä 20 000 alle 18-vuotiasta nuorta synnyttää lapsen kehitysmaissa.

Monet naiset joutuvatkin elämään ilman turvallista ja luotettavaa ehkäisyä. Lapsiluku ylittää naisten toivoman lapsiluvun varsinkin Afrikan köyhemmissä osissa, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Turvallinen ehkäisy vähentää seksitauteja, äitiyskuolleisuutta, sairastavuutta, suunnittelemattomia raskauksia sekä laittomia ja vaarallisia abortteja. Se lisää naisten ja tyttöjen valinnanmahdollisuuksia sekä oikeutta päättää omasta kehostaan.

Ehkäisyn saatavuus ja lapsiluku ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Kehittyvissä maissa keskimääräinen lapsiluku oli vuonna 2013 2,6. Luku vaihtelee Itä-Aasian 1,5:stä Saharan eteläpuolisen Afrikan 5,2:een (2013). Lapsiluvulla on vaikutus niin köyhyyteen kuin globaaliin kestävään kehitykseen.

Jos kaikki maailman 225 miljoona naista saisivat haluamansa ja tarvitsemansa ehkäisyn, niin 52 miljoonaa ei-suunniteltua raskautta estettäisiin vuosittain.

Tämä johtaisi siihen, että vältyttäisiin:

  • 21 miljoonalta ei-toivotulta syntymältä
  • 24 miljoonalta abortilta
  • 6 miljoonalta keskenmenolta
  • 0.6 miljoonalta kohtukuolemalta
  • 70 000 äitiyskuolemalta
  • 500 000 vastasyntyneen kuolemalta

Lähteet: UNFPA, 1,8 miljardin voima – nuoret ja tulevaisuuden muutos