Suomalaista palvelua

Koeputkihedelmöitys eli IVF hoito

Koeputkihedelmöityshoito eli IVF-hoito (in vitro fertilization) on vakiinnuttanut paikkansa tehokkaimpana lapsettomuuden hoitokeinona viimeisten 30 vuoden aikana. Koeputkihoitoa voidaan käyttää lähes kaikissa lapsettomuusongelmissa, niin naisesta kuin miehestäkin johtuvissa hedelmällisyyshäiriöissä. Koeputkihedelmöitystä käytetään niissä tapauksissa, joissa hedelmöitymisen ja raskauden alkamisen todennäköisyys muilla keinoin on hyvin pieni. Väestöliiton IVF-klinikka on sertifioitu kumppani hedelmöityshoitoihin.

 

Koeputkihoito - IVF-hoito menetelmänä

Koeputkihedelmöitys on menetelmä, jossa munarakkuloiden kasvua edistetään ihon alle pistoksina annettavan munarakkulan kasvua stimuloivan aivolisäkehormoni gonadotropiinin eli FSH-hormonin avulla. IVF-hoidossa munasarjoihin pyritään kasvattamaan useampia munarakkuloita kerrallaan. Munasolut otetaan talteen ultraääniohjatussa munasolujen keräyksessä. Laboratoriossa munasolut hedelmöitetään pestyillä siittiöillä (maljahedelmöitys). Hedelmöityneitä munasoluja ja niistä kehittyneitä alkioita viljellään laboratoriossa soluviljelykaapeissa tarkasti valvotuissa olosuhteissa alkionsiirtopäivään asti.
 

Alkionsiirto munasolukeräystoimenpiteen jälkeen

Alkionsiirtopäivä valitaan yksilöllisesti koeputkihoidon tuloksen perusteella toisena tai kolmantena päivänä munasolujen keräyksestä tai blastokystivaiheessa. Saaduista alkioista valitaan yksi tai enintään kaksi kehitysvaiheeltaan parasta alkiota siirrettäväksi kohtuun. Loput hyvälaatuiset alkiot pakastetaan mahdollista myöhempää käyttöä varten. Alkion kiinnittymistä kohtuun tuetaan keltarauhashormonilääkityksellä.

Noin joka kolmas alkionsiirto johtaa lapsen syntymään. Jos nainen on alle 35-vuotias, noin puolet pareista tarvitsee vain yhden munasolukeräyksen saadakseen lapsen.

 

Tulokset alkionsiirron jälkeen

Tulosten parantuessa siirrettävien alkioiden lukumäärä on vähentynyt. Nykyisin siirretään yhä useammin vain yksi alkio kerrallaan. Yhden alkion siirrot eivät ole heikentäneet hoitojen onnistumista, mutta kaksosraskauksien määrä on vähentynyt tehokkaasti. Kaksosraskaus on suurin yksittäinen riskitekijä vastasyntyneen terveydelle.