Kenestä puhumme kun puhumme maahan muuttaneesta? Kun tarkastellaan isompia ryhmiä voidaan luokitella sen mukaan ovatko henkilöt ulkomaan kansalaisia, ulkomailla syntyneitä, vieraskielisiä vai ulkomaalaistaustaisia. Matkalla työelämään -hankkeen aktorit ovat yleensä aikuisena Suomeen muuttaneita ja osaamisensa sekä koulutuksensa muualta saaneita henkilöitä. Osalla on työkokemusta Suomesta sekä täydentävä tai toinen tutkinto. 

Yli puolet ulkomaalaistaustaisista muuttaa Suomeen perhesyistä. Tämä tarkoittaa, ettei Suomeen muuttaneella henkilöllä välttämättä ole valmiina työpaikkaa tai suomalaisen työelämän tuntemusta. Naiset muuttavat miehiä useammin perhesyistä. 

Ulkomaalaistaustaisten miesten ja naisten työllisyysasteissa on suuria sukupuoleen liittyviä eroja. Yksi merkittävä tekijä työllisyyseroissa on äitiys yhdistettynä varhaiseen perheellistymiseen, heikompaan koulutukseen, kielitaitoon sekä siihen ettei ole aimpaa työkokemusta tai työtä johon palata. Myös korkeasti koulutettujen keskuudessa on merkittäviä työllisyyseroja, sillä miehistä 83 % ja naisista 62 % ovat työllistyneitä. Lisäksi ylikoulutus tehtävään nähden on varsin yleistä. 

Maahan muuttaneiden keskuudessa verkostojen merkitys korostuu. Lähes 35 % arvioi saaneensa nykyisen työpaikan tuttavien kautta, kun taas suomalaistaustaisten keskuudessa vain neljäsosa kokee saaneensa työnsä tätä kautta. Maahan muuttaneen on haastavaa rakentaa ammatillisia verkostoja, etenkin jos tutkinto on suoritettu ulkomailla. Nykyisen tiedon valossa nähdään verkostoituminen ja mentorointi hyvinä lisäväylinä parantaa työllisyysmahdollisuuksia. (UTH-tutkimus 2014, Moni Osaa! TTL 2018).

Lue lisää maahanmuutosta ja työllisyydesta täältä!