Alla on joitakin esimerkkejä Monikulttuurisen osaamiskeskuksen ryhmien teemoista ja palautteista:

Teemoista

"Arabiankielisillä vanhemmilla oli paljon kysyttävää ja keskusteltavaa liittyen lasten kasvatukseen. Vanhempia puhututti uskonnon ja kielen opetus Suomessa."

"Kurdinkielisten vanhempien ryhmissä pohdittiin lasten kuuntelun tärkeyttä. Puhuimme myös lasten kanssa keskustelemisesta ja leikkimisestä sekä siitä miten vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus vaikuttaa lasten kielen kehitykseen. Keskustelimme myös vierailleiden asiantuntijoiden kanssa monipuolisesti lasten kehitykseen vaikuttavista tekijöistä."

"Venäläistaustaisten äitien ryhmässä puhuttiin siitä, mitä erilaisia tukimuotoja on käytettävissä. Keskusteluissa nousi esiin myös se, miten juuri pienet lapset voivat auttaa maahanmuuttajataustaista vanhempaa luomaan kontakteja toisiin ihmisiin ja tätä kautta pääsemään mukaan yhteiskuntaan. Vanhempana jaksaminen nousi myös yhdeksi keskeiseksi keskustelun aiheeksi. "

"Somalialaistaustaiset vanhemmat olivat erittäin kiinnostuneita keskustelemaan maahanmuuttokokemuksista, lastenkasvatuksesta, kielen kehityksestä sekä erilaisten kulttuurien vaikutuksista vanhemmuuteen. Myös kotoutuminen puhutti paljon."

Vanhempien antamasta palautteesta

"Arabiryhmän jäsenet kokivat saaneensa hyviä ajatuksia ja hyödyllisiä neuvoja lasten kasvatuksesta ryhmän vetäjiltä sekä toisilta vanhemmilta. Vanhemmat kokivat keskustelun lasten ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta olevan hyödyllinen. Monille vanhemmille lasten kaverisuhteiden merkitys lapsen sosiaalisen kasvun tukena, oli ahaa-elämys. Vanhemmat kokivat, että erittäin antoisana toistensa tapaamisen."

"Kurdivanhemmat kokivat saaneensa tietoa siitä, miten lasten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia voidaan tukea. Myös suomalaiset palvelut sekä Kotipuun toiminta tuli tutuksi."

"Somalialaistaustaiset vanhemmat kokivat vertaistuenryhmän lisänneen palvelujärjestelmän tuntemusta, madaltaneen kynnystä osallistua alueensa palveluihin ja lisänneen uskallusta hakea tarvittaessa apua tai tukea. Ryhmäläiset kokivat saaneensa runsaasti tietoa lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa."

Vertaisryhmien positiivisia vaikutuksia

Kurdinkielisessä vertaistuenryhmässä eräs äiti kertoi osallistujille väsymyksestään ja yksinäisyydestään. Äiti vietti päivät yksin kotona lastensa kanssa, miehensä tehdessä pitkiä työpäiviä. Hän kertoi joskus turhautuvansa lapsiinsa.

Vertaisryhmä auttoi häntä latautumaan, ryhmässä hän voi puhua omaa kieltään ja sai tukea samassa tilanteessa olevilta naisilta. Naiset jakoivat kokemuksiaan siitä, kuinka ohjata ja opastaa lapsia ilman fyysistä rankaisemista. Näin eristäytynyt äiti pääsi mukaan sosiaaliseen verkkoon ja sai ystäviä.

Venäjänkielinen vertaisryhmä koostui äideistä, joilla oli suomalainen puoliso. Ryhmässä äitien huolenaiheeksi nousi lasten venäjänkielen osaaminen. Äidit pitivät tiukasti yhteyttä toisiinsa ja saivat vertaistuenryhmästä niin paljon tukea, että ryhtyivät tutkimaan mahdollisuuksiaan perustaa alueelleen venäjänkielisen päiväkodin.

Somalinkieliset äidit olivat eristäytyneet muusta yhteisöstä useiksi vuosiksi. Alueelle päätettiin perustaa vertaisryhmä avoimen päiväkodin somalinkielisen projektityöntekijän avustuksella. Äidit saivat tietoa ryhmän aloittamisesta henkilökohtaisesti neuvolassa, päiväkodeissa ja terveyskeskuksessa.

Tapaamisten jälkeen äidit ottivat kontaktia päiväkodin työntekijöihin, jotka rohkaisivat äitejä osallistumaan avoimen päiväkodin tapahtumiin vertaisryhmätapaamisten päätyttyäkin. Näin tapahtui ja nyt somalinkieliset äidit käyvät säännöllisesti päiväkodissa tapaamassa toisiaan ja ovat tutustuneet myös suomenkielisiin äiteihin.