Kumppanin kulttuuriin ja historiaan tutustuminen luo hyvän lähtökohdan oman, yksilöllisen parisuhdetarinan tarkasteluun osana uutta kulttuurista kontekstia. Mitä enemmän kumppanit pystyvät jakamaan elämän eteen tuomia iloja ja haasteita, sitä vahvemmaksi yhteinen parisuhdetarina muodostuu.

Tarinan eri puolia ovat tilanteet, joihin voidaan yhteisesti palata ja muistot yhdessä koetuista hetkistä. Erityisesti tilanteet, jossa kumppanit jakavat toistensa positiivisia tunnekokemuksia (muun muassa suhteen alkuaika, yhteydenpito ennen yhdessä asumista, tapaamiset) sekä vaikeammista haasteista selviytyminen yhteisen ponnistelun kautta (maahanmuuttoon liittyvät asiat, opiskelu- ja työtilanteet) luovat yhteisesti kartoitettuja parisuhdetarinoita.

Kaksikulttuurisen parin omien tarinoiden löytäminen sisältää monenlaisia elementtejä. Erilaisissa yhteiskuntajärjestelmissä eläneiden yksilöiden historian yhdistäminen yhteiseksi tarinaksi on haasteellista. Yhteydenpito ja jaetut muistot voivat olla vähäisiä tai eri tavalla koettuja. Parin yhteiset kokemukset voivat myös joissain tilanteissa olla jommallekummalle osapuolelle raskaita tai jopa syyllistäviä.

Tarina: ”Kun olimme jo päättäneet mennä naimisiin, ei Anna saanut pitkään aikaan mahdollisuutta muuttaa luokseni. Odottaminen sopi kyllä minulle, olinhan odottanut Annaa koko ikäni, mutta hänelle se oli raskasta. Ja sitten kun Anna pääsi tänne, ei sekään ollut ongelmatonta. Ihan kuin olisi pitänyt kaikille todistaa, että olemme tosissamme perustamassa perhettä. Nyt me voimme jo nauraakin kaikelle tapahtuneelle, mutta silloin se ei naurattanut. Toisaalta…. minulla on tallennettuna kaikki sähköpostit joita kirjoitimme silloin toisillemme päivittäin.”