Koulu

Peruskoulun alaluokilla vanhemmat tuntevat lastensa opettajan ja luokkakavereiden vanhemmat. Kuuden vuoden aikana ehditään tavata vanhempainilloissa ja olla mukana koulun tapahtumissa.

Samalla keskustellaan lapsista ja saadaan kuin huomaamatta vahvistusta sekä omaan että yhteisölliseen vanhemmuuteen. Tilanne muuttuu usein lapsen siirtyessä yläluokille (luokat 7. - 9.)

Etenkin yläluokkien alkuvaiheessa vanhemmilla on huoli koulunkäynnin lisäksi nuoren uuteen elämänvaiheeseen liittyvistä riskeistä:

• Osaanko enää neuvoa lastani, kun koulunkäynti on muuttunut niin paljon?
• Millaisia ovat nuoren uudet kaverit ja luokkakavereiden perheet?
• Miten tässä koulussa järjestetään kodin ja koulun yhteistyö?
• Kiusataanko luokassa tai koulussa?
• Miten koulussa huomioidaan oppimisvaikeuksia (Word-tiedosto, 26 kt)?
• Millaisia kotiintuloaikoja ja muita rajoja yleensä asetetaan 13-vuotiaalle?
• Nytkö se kaikki murrosiän kamaluus alkaa?
• Mistä tukea ja apua koulussa?

Kavereiden tapaaminen on usein oppilaille tärkein syy tulla kouluun. Oppimista tapahtuu eri oppiaineissa, mutta myös samanikäisten ryhmässä. Oppiaineiden suorituksia arvioidaan sanallisesti tai numeroin. Kaveri- ja tunnetaidoista ei anneta arvosanoja, mutta ne ovat korvaamattoman tärkeitä nuoren tulevaisuuden kannalta sekä peruskoulussa että perusopetuksen jälkeen.

Perusopetuslaki määrittelee koulunkäynnin tavoitteita opillisten asioiden lisäksi kasvatuksellisilla päämäärillä:

1. Perusopetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.
2. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.
3. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.