Murrosikäinen haluaa saada kavereiden arvostusta. Hän tarkkailee ja seuraa tiiviisti sanattomia viestejä, miten pitäisi toimia.    

On ilo seurata koululuokkia, joissa vallitsevana toimintakulttuurina on kannustus ja erilaisten näkemysten suvaitseminen. Työ sujuu ja välillä nauretaan yhdessä, vaikka kaikki eivät olekaan parhaita kavereita.

Jokaisella on oma paikkansa luokkayhteisössä. Mokiakin saa tehdä, niitähän sattuu joskus kaikille. Jos joku ryhmän jäsenistä kohtelee toista loukkaavasti, ryhmän viestit palauttavat hänet nopeasti ”ruotuun”. Olemme ME - on helppo hengittää ja tulla kouluun.

Jatkuva taistelu saa kuluttaa nuorten energiaa

Toisissa ryhmissä taas käydään jatkuvaa taistelua siitä, kuka on suurin ja kaunein. Kaikki keinot saatetaan ottaa käyttöön tässä sodassa.

Luokan kirjoittamattomat säännöt ovat:

• Ole koko ajan varuillasi – keneenkään ei voi luottaa
• Naura muiden mukana, vaikka juttu ei olekaan sinusta hauska
• Mitä röyhkeämpi olet, sitä paremmin peität epävarmuutesi
• Muista ”naamioitua” ulkoisesti vallitsevan koodin mukaiseksi – saat ehkä olla huomaamattomana ja rauhassa   

Tällaisessa ryhmässä suurin osa oppilaiden energiasta kuluu paikkansa varmisteluun ja harmien välttämiseen.

Edes luokan arvojärjestyksessä ”huipulla” olevat eivät voi hellittää hetkeksikään, huomenna tilanne voi olla toinen. Vaikka varsinaista kiusaamista ei luokassa olisikaan, ilmapiiri on sille suotuisa.