Vanhemmat voivat tukea lapsen ja nuoren sosiaalisia taitoja keskustelemalla hänen kanssaan kaveruuden ”pelisäännöistä”. Nuorta kannattaa kuulla herkällä korvalla ja ohjata häntä huomioimaan eri osapuolten näkökulmaa ristiriitatilanteissa.

Kyky empatiaan ei ole kaikille luontaista. Se on kuitenkin taito, jota voi lisätä harjoittelemalla. Aikuisten ei pidä hyväksyä nuoren vähättelevää ja loukkaavaa asennoitumista toisia kohtaan. Hyvät sosiaaliset taidot ehkäisevät nuoren joutumista kiusatuksi tai ryhtymistä kiusaajaksi.

On hyvä tutustua ainakin jossain määrin oman nuoren luokkaan ja toisten oppilaiden vanhempiin. Vanhemmat voivat vaikuttaa jonkin verran luokan ilmapiirin muotoutumiseen vaikkapa yhteisellä toiminnalla nuorten kanssa.

Samalla on tilaisuus tutkailla luokan toimintatapoja ja oman nuoren käyttäytymistä ryhmässä. Nuorella saattaa olla aivan eri rooli kotona ja koulussa. Keskustelu koulun ja luokan kuulumisista on helpompaa, kun sekä nuorella että vanhemmalla on kosketuspintaa asiaan.   

Nuori ei välttämättä kerro kiusaamisesta

Nuori ei välttämättä kerro kotona eikä koulussa, jos häntä kiusataan. Vanhemmat seuraavat jälkikasvuaan herkällä korvalla ja huomaavat usein, jos jotain on vinossa. Voi olla hankalampaa saada selville, mistä on kyse. Nuorta pelottaa, mitä kertomisesta seuraa. Vanhempien on tärkeää rauhoittaa nuorta ja olla yhteydessä kouluun.

Jos vanhemmat saavat tietää kiusaamisesta, on tärkeää ottaa yhteyttä opettajaan, rehtoriin tai oppilashuollon työntekijöihin (kuraattori, terveydenhoitaja) ja pyytää seuraamaan tarkemmin tilannetta. Tieto auttaa koulun aikuisia kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin.

Opettaja voi puuttua napakasti viattomaltakin näyttävään vitsailuun tai nujakointiin. Näin kiusatun ei tarvitse olla se, joka ”käräyttää” kiusaajat. Koulun aikuisethan hoitavat työtään puuttuessaan epäasialliseen käytökseen. Nuoren kannalta on tärkeää, että sekä häntä että kotia pidetään ajan tasalla siitä, miten koulussa aiotaan toimia asian suhteen.