Perheen ”erilaisuus” saattaa nuoren monenlaisten kysymysten eteen. Nuori miettii, mikä on minun tapani elää suhteessa perheeni tai kulttuurini elämäntapaan.
Kysymykset ovat samoja, joita kaikki nuoret pohtivat:
- Hyväksytäänkö minut samanikäisten keskuudessa?
- Millainen minun pitää olla?
- Kenen sääntöjä noudatan?
- Hyväksyykö perheeni minut, jos kapinoin?
On monenlaisia perheitä. Yksinhuoltajaperheet eivät herätä Suomessa enää ihmetystä. On ”perinteisiä” perheitä, uusperheitä ja samaa sukupuolta olevien vanhempien perheitä. Nuori on voinut tulla perheeseen myös adoptio- tai sijaislapseksi.
Sisaruksen vammaisuus tai pitkäaikaissairaus vaatii toisilta lapsilta murrosiän keskelläkin asettumista erilaiseen sisaruuteen.
Jokaisella perhetyypillä on omat haasteensa. Murrosiässä nuori voi kapinoida ja kyseenalaistaa perhettään sen muodosta huolimatta.
Erilainen kulttuuritausta herättää kysymyksiä
Vieraasta kulttuurista muuttaneen perheen vanhemmilla ja nuorilla voi olla erityisen vaikeaa. Nuoret eivät tiedä, mihin kulttuuriin heidän tulisi kasvaa, heiltä saatetaan odottaa kotona aivan toisenlaisia asioita kuin kaveripiirissä.
Vanhemmat pohtivat erilaisia kysymyksiä; miten osaan toimia tässä maassa, kun lapset ja nuoret eivät noudata vanhempien kulttuurin vaatimuksia? Mihin ohjata ja miten kasvattaa? Etenkin isänä oleminen voi olla Suomessa kovin erilaista kuin jossain muualla maailmassa.
Lapset ja nuoret oppivat usein suomen kielen nopeammin kuin vanhempansa. Vanhemmat joutuvat tilanteeseen, jossa ”muna neuvoo kanaa”. Se voi olla kolaus vanhempien arvovallalle.
Vanhemmat tarvitsevat kielen opiskelua ja tietoa uudesta kotimaastaan, sen kulttuurista ja tavoista. Erittäin tärkeää on myös oman kielen ja kulttuurin ylläpitäminen. Jos nuori osaa hyvin omaa äidinkieltään, hän oppii paremmin ja monipuolisemmin myös uuden kielen.
Kotoutuminen ja suomalaisuuden ”rikastuttaminen” onnistuu, jos perhe ja nuori:
- hyväksyy oman taustansa ja pitää yllä omaa äidinkieltään
- tunnistaa ja osaa hyödyntää kulttuurinsa vahvuudet
- tutustuu uuteen yhteiskuntaan ja sen käyttäytymisnormeihin
- on avoin kulttuurien vuorovaikutukselle
Väestöliitolta löytyy palveluja myös monikulttuurisille perheille, esimerkiksi eri kielillä julkaistuja kasvatusvihkosia maahanmuuttajaperheiden haasteista.