« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu » Murkun kanssa » Tietoa » Murrosikä » "Erilainen" nuori » Perhe ja kulttuuri » Adoptio- ja sijaisnuori » Adoptoitu nuori

Adoptoitu nuori

Adoptoidun lapsen ja nuoren kohdalla suhde biologisiin vanhempiin ei ole samalla tavoin koko ajan ”tapetilla” kuin sijaislasten kohdalla. Suomalaissyntyisen lapsen saaminen adoptoitavaksi on vaikeaa, ja siksi suurin osa suomalaisista adoptoiduista lapsista on syntynyt ulkomailla.

Tämä tuo adoptiolapsen murrosikään oman lisähaasteensa: Minkä verran olen suomalainen, mikä taas on synnyinmaani perintöä? Jo peiliin katsoessa lapsi ja nuori näkee ehkä oman erilaisuutensa, ja saattaa joutua ottamaan vastaan koulussa tai lähiympäristössä loukkaavia kommentteja.

Nuorta ehkä kohdellaan maahanmuuttajana, vaikka hän olisi asunut Suomessa vauvasta asti ja osaisi ainoastaan suomen kielen. Vaikka nuori ei erotu perheestään ulkoisesti, erilainen tausta tulee kuitenkin aika ajoin esille ja pohdittavaksi. Ulkonäöltään erottuva nuori ei pääse juuri koskaan rauhaan "tavallinen vai erilainen" -pohdinnoilta.

Vanhemmat saattavat olla nuoren kohdalla "värisokeita" eivätkä enää huomaa, miten nuori joutuu kerran toisensa jälkeen vastaamaan kysymyksiin alkuperästään. Läheiset ja pitkäaikaiset ystävyyssuhteet ovat nuorelle kullan arvoisia - tällaisten ystävien kanssa ei tarvitse selittää, kuka ja mistä on.

Lapselle on tärkeää kertoa hänen tarinastaan

Vaikka lapsella ei olisi mitään muistikuvia ajalta ennen adoptiota, vanhempien on tärkeää kertoa lapselle hänen tarinastaan ikioman identiteetin rakennuspuiksi. Asian avoin käsittely aika ajoin on tärkeää.

Jos lapsi tai nuori uskaltaa avoimesti ottaa juurensa ja biologiset vanhempansa puheeksi adoptiovanhempien kanssa, kannattaa vanhempien tuntea onnistuneensa: He ovat saaneet luottamuslauseen lapseltaan! Oman identiteetin vähitellen vahvistuessa erilaisuudesta tulee nuorelle voimavara.

Adoptiolapsilla saattaa ilmetä joskus paljonkin ennen varsinaista murrosikää liian varhaisen puberteetin merkkejä. Erityisesti lapsilla, jotka ovat adoptoitaessa ikäänsä nähden pienikokoisia ja joiden fyysinen kasvu tekee muuttuneissa olosuhteissa aimo harppauksen eteenpäin, on tämä riski. Tämä on hämmentävää niin lapselle itselleen kuin vanhemmillekin. Ilmiön tunnistaminen ajoissa on tärkeää ja siihen on saatavissa apua murrosiän estolääkityksestä.

Lisää tietoa adoptiovanhemmille. Adoptioperheitä palvelee myös adoptiokuraattori.

Luettavaa adoptiosta nuorille ja vanhemmille:

Hänninen, Mervi. 2008. Sydämistä syntyneet
Kurjonen, Reetta. 2008. Minä, adoptoitu. Minerva-kustannus
Mylläri, Anu Rohima. 2006. Adoptoitu. Otava
Peltomaa, Marianne: Matka 2000, Oikea perhe 2002 ja Ihon alla 2007
Ruohio, Heidi. 2009. Kansainvälisesti adoptoituna Suomessa. Ulkomailta adoptoitujen nuorten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta. Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 37/2009.
Virkki, Heidi.2006. Suomalaisuuden peilissä - kansainvälisesti adoptoitujen nuorten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta, Pro Gradu -tutkielma, Tampereen Yliopisto


21.5.2012 klo 21:53:15