Jokainen tuntee joskus haastavia tunteita kuten surua ja vihaa. Niitä on hyvä oppia purkamaan tavalla, mistä mistä on hyötyä.

Surua voi purkaa esimerkiksi kirjoittamalla, soittamalla, piirtämällä tai keskustelemalla hyvän ystävän tai vanhempien kanssa. Voi myös lähteä juoksulenkille tai hakata nyrkkeilysäkkiä. Surun tunteeseen liittyy vahvasti itku. Jokainen meistä voi itkeä, ja niin pitääkin tehdä, jos siltä tuntuu. Itkemättömyys ei kerro siitä kuinka vahva on; pikemminkin voisi esittää itselleen kysymyksen, miksi en uskalla itkeä.

Jos omat keinot surun helpottamiseen eivät auta, voi tarvita ammattihenkilön apua. Silloin voi kääntyä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan puoleen, hän ohjaa sinut tarvittaessa keskusteluavun piiriin.

Kaikki tuntevat joskus myös vihaa. Senkin kanssa on opittava olemaan ja löytämään tie, millä vihan tunteen saa purettua. Voi esimerkiksi lähteä lenkille ja juosta kunnes uuvahtaa, hakata nyrkkeilysäkkiä tai halkoja, nostaa punttia, lähteä kavereiden kanssa vaellukselle, ajaa mopolla ympyrää kunnes tankki tyhjenee, syödä suklaata ja vuodattaa murheet kaverille puhelimessa, värjätä hiukset, aloittaa uusi harrastus tai siivota.

Vihaa ei koskaan pidä purkaa toiseen ihmiseen. Myöskään päihteet eivät ole pakoreitti eroon haastavista tunteista.

Vihan tunteen takana voi olla jokin aivan muu tunne, joka on hyvä oppia tunnistamaan. Vihan takana voi olla esimerkiksi pelkoa, turvattomuutta, toivottomuutta tai häpeää. Kun tuntee vihan tunteen nousevan, kannattaa ensin pysähtyä ja laskea kymmeneen. Näin suurin viha yleensä laantuu ja pystyy ajattelemaan järkevästi. Voi miettiä, mikä vihan takana on ja mitä vaihtoehtoja on vihan purkamiseen. Sitten voi valita näistä rakentavin vaihtoehto ja toimia sen mukaan.

Tunteiden hallintaa voi opetella!