Itsetunto

Itsetunnolla tarkoitetaan jokaisen omaa arvioita ja käsitystä itsestä. Se ei ole peritty ominaisuus äidiltä tai isältä kuten silmien väri tai kehonmuoto, vaan se kehittyy erilaisten kokemusten kautta. Lisää itsetunnon vahvistamisesta.

Itsetunto rakentuu lapsuudesta saakka ja se kehittyy koko elämän ajan. On tavallista, että se vaihtelee ja välillä se saa kolauksiakin. Etenkin murrosiässä itsetunto voi heitellä paljon, koska kehossa ja mielessä tapahtuu paljon isoja asioita, joihin suhtautuminen ja tottuminen vie aikansa.

Jokainen kokee joskus vaikeita tilanteita tai pettymyksiä. Tällaisten tilanteiden ratkaiseminen ja vastoinkäymisistä toipuminen, tapahtuu nopeammin, jos ihmiselle on rakentunut hyvä itsetunto. Hyvän itsetunnon omaava ihmisen ei tarvitse mollata muita ihmisiä, saadakseen itselleen hyvän olon.

Hyvä itsetunto tarkoittaa sitä, että on tietoinen myös omista puutteista, mutta niiden havaitseminen ei vähennä luottamusta itseen tai määrittelee kokonaan käsitystä itsestä. Hyvä itsetunto ei tarkoita, että pitää itseään parempana kuin muut, mutta näkee itsensä positiivisessa valossa omana itsenään.

Hyvän itsetunnon omaava ihminen tietää esimerkiksi itsestään, että hän on hyvä tekemään ruokaa, piirtämään ja hän on avulias, mutta hän tietää myös olevansa kehno jalkapallon pelaamisessa, matematiikassa ja joskus hän voi olla sanoissaan hiukan ajattelematon. Itsetunto on itsensä tuntemista.

Heikko itsetunto voi tarkoittaa taas sitä, että ajattelee ettei ole missään asioissa hyvä, eikä löydä itsestään hyviä asioita tai luonteenpiirteitä. Jos on heikko itsetunto, silloin myös ajattelee paljon sitä, mitä muut ihmiset ajattelevat sinusta. Silloin ei eikä uskalla tehdä asioita joista itse nauttii tai pitää.