Myös kaveripiiriin ulkopuolelle jättäminen on kiusaamista ja henkistä väkivaltaa.

Kiusaaminen

Kiusaaminen voi olla suoraa, kuten nimittelyä ja haukkumista, toisen tavaroiden hajottamista tai varastamista tai jopa väkivaltaista käyttäytymistä kiusattua kohtaan. Kiusaamista voi tapahtua niin kasvokkain kuin esimerkiksi netin tai kännykän välityksellä.

Epäsuoraa kiusaamista on vaikeampi havaita. Tällaista on esimerkiksi ikävien tai perättömien juorujen levittäminen, selän takana pahan puhuminen, kiusatun syrjiminen ja porukasta ulkopuolelle jättäminen tai ilkeiden viestien lähettäminen. Sekin on kiusaamista, että sallii kiusaamisen tapahtuva, vaikka itse ei siihen aktiivisesti osallistuisikaan. Sillä ei ole merkitystä, miten kiusataan vaan se, miltä se kiusatusta tuntuu.

Kiusaaminen tuottaa aina mielipahaa kiusatulle ja sillä voi olla myös kauaskantoiset vaikutukset kiusatun hyvinvoinnille. Lisää matalasta mielialasta.

Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun syytä, vaan syyt kiusaamiselle johtuvat aina kiusaajasta itsestään ja ne voivat olla moninaisia. Kiusaajalla voi olla paha olo, jota hän purkaa kiusaamisella. 

Kiusaaja voi tavoitella kiusaamisella muiden hyväksyntää tai arvostusta kaveripiirissä. On myös mahdollista, että kiusaajaa itseään on aiemmin kiusattu. Oli syy mikä tahansa, on syytä miettiä miksi kiusaa ja miltä itsestä tuntuisi, jos joutuisi kiusatuksi.

Kiusaaminen on aina väärin ja epäkunnioittavaa käytöstä, jota ei ansaitse kukaan. Kiusaamistapausten selvittäminen on aina aikuisen vastuulla. Jos itse kiusaat tai koet, että sinua tai kaveriasi kiusataan, puhu asiasta vanhemmillesi, kouluterveydenhoitajalle, koulukuraattorille tai jollekin muulle turvalliseksi kokemallesi aikuiselle. Avun pyytäminen ei ole koskaan kyvyttömyyttä puolustaa itseään, vaan osoitus rohkeudesta ja hyvästä itsetunnosta.