Herpes

Herpeksen aiheuttaa herpes simplex –virus. Oireet voivat uusia ajoittain samaan kohtaan kehoa, missä ensimmäinen infektio on ollut.

Herpeksen yleisyydestä ei ole saatavilla tarkkaa tietoa, mutta arviolta yli viidesosa suomalaisista sairastaa tietäen tai tietämättään sukupuolielinten herpestä.

Ainoa tapa suojautua herpekseltä ja muilta seksitaudeilta on käyttää aina ja koko yhdynnän ajan kondomia! Muista käyttää kondomia myös suuseksissä.

Herpestä on kahdentyyppistä. Huulissa esiintyvän rokahtuman eli huuliherpeksen aiheuttaa useimmiten herpes simplex 1 –virus, joka voi joskus tarttua myös suuseksissä sukupuolielimiin.

Sukupuolielinten alueella olevan herpeksen aiheuttaa useimmiten herpes simplex 2 –virus.

Nämä virustyypit ovat osittain sekoittuneet ja esimerkiksi huuliherpesvirus voi tarttua sukupuolielinten alueelle. Herpes tarttuu limakalvokontaktissa; yhdynnässä, suuseksissä ja suudellessa.

Molemmat virukset aiheuttavat rakkulaisen tulehduksen. Herpes voi oireilla kerran elämässä tai jopa viikoittain; tai mitä tahansa tältä väliltä.

Virus voi tarttua missä vaiheessa tahansa eli sekä oireettomassa että rakkulavaiheessa, mutta rakkulavaiheessa se tarttuu kaikkein herkimmin.

Herpes-virus on hyvin yleinen. Valtaosa sen kantajista ei tiedä kantavansa virusta, koska se ei ole koskaan oireillut tai oireilu on ollut lievää. Myös henkilö, joka ei tiedä kantavansa herpestä, voi tartuttaa sitä eteenpäin.

Herpeksen ensioireet ilmaantuvat noin viikon kuluttua tartunnasta. Jatkossa virustulehdus saattaa oireilla vielä vuosienkin päästä tartunnasta. Usein on hankalaa tietää mistä ja milloin tartunnan on saanut, jos seksikumppaneita on ollut useampia.

Kun herpesvirus ilmaantuu ensimmäisen kerran sukupuolielimiin, se aiheuttaa ihon ja limakalvojen kihelmöintiä ja kipuakin. Tämän jälkeen syntyy pieniä kirkkaita nesterakkuloita, jotka muutaman päivän jälkeen puhkeavat, alkavat märkiä ja saavat ruven. Haavat voivat sattua, aristaa ja kirvellä. Ensimmäisen tulehduksen yhteydessä voi olla myös kuumetta, imusolmukkeiden turpoamista ja päänsärkyä.

Joillakin oireet uusiutuvat ehkä kerran kuussa, joillakin muutaman vuoden välein. Oireet eivät kuitenkaan ole yhtä voimakkaat. Infektion laukaisevia tekijöitä ovat esimerkiksi yleiskunnon huononeminen, stressi, hormonaaliset tekijät tai mekaaninen ärsytys. Uusintatulehdukset ovat yleensä lieväoireisempia kuin ensi-infektio, esimerkiksi kuumetta ja yleisvoinnin heikkenemistä ei ole.

Herpestä ei voi testata etukäteen, vaan vasta rakkuloiden ilmaannuttua. Näyte otetaan suoraan tuoreesta rakkulasta pumpulipuikolla. Rakkulavaiheessa tartunta voidaan todeta myös oireiden perusteella.

Herpeksen kantajuus säilyy koko loppuelämän eikä siihen ole olemassa mitään parantavaa lääkettä. Oireita voidaan lievittää ja rakkuloiden syntyä voidaan estää lääkkeillä. Haavat tulee pitää puhtaina suihkuttelemalla, jotta ne eivät pääse tulehtumaan.

Usein toistuvaa herpestä voidaan ehkäistä pitkäkestoisella estohoidolla. Lääkkeet pitää kustantaa itse.

Apteekissa myytävät käsikauppalääkkeet (ilman reseptiä saatavat) sopivat vain huuliherpeksen hoitoon.

Herpes on kiusallinen seksitauti, sillä se jää elimistöön ja puhkeaa aika ajoin aktiiviseksi. Synnytyksessä herpes saattaa siirtyä lapseen, jolloin seurauksena saattaa olla hengenvaarallinen infektio. Jos synnyttäjällä on aktiivinen herpestulehdus, eli on näkyviä rakkuloita synnytyshetkellä, niin kyseeseen voi tulla keisarinleikkaus lapsen suojelemiseksi.

Tästä syystä on erittäin tärkeää, että kerrot neuvolassa tai synnytyssairaalassa, mikäli sinulla on todettu herpes tai epäilet herpesrakkuloita olevan. Ulkosynnyttimissä olevat rakkulat voidaan peittää tarvittaessa tartunnan estämiseksi.