HPV eli ihmisen papilloomavirus on yleisin sukupuoliteitse leviävä virus. Sukupuoliyhteydessä tarttuvia virustyyppejä on useita kymmeniä.

Osa näistä virustyypeistä aiheuttaa kondyloomia eli visvasyyliä. Toiset papilloomavirustyypit voivat aiheuttaa kohdunsuun solumuutoksia, jotka voivat näkyä papa-testissä.

Suurimmalla osalla naisilla HPV poistuu elimistöstä omia aikojaan. Osalla naisista HPV-tartunta aiheuttaa papa-näytteessä näkyviä solumuutoksia. Näistä muutoksista suurin osa häviää; elimistö itse poistaa viruksen ja sen aiheuttamat vauriot.

Pieni osa todetuista muutoksista voi edetä kohdunkaulan syövän esiasteiksi ja johtaa hoitamattomina kohdunkaulansyöpään. Siksi kannattaa käydä säännöllisesti papa-kokeissa.

Kondyloomat ovat sukupuolielinten alueen syyliä. Kondylooman eli visvasyylän aiheuttaa papillooma-viruksen tietyt tyypit. Kondylooman esiintyvyydestä ei ole saatavilla tilastoja, mutta se on selvästi yksi yleisimmistä seksitaudeista Suomessa. Arviolta 30–50 prosenttia aikuisista kantaa virusta elimistössään.

Papilloomavirus tarttuu yhdynnässä, jossa ei käytetty kondomia, suuseksissä tai käsien välityksellä. Käsien kautta tarttuminen edellyttää sitä, että kädellä kosketetaan ihoaluetta, jossa on kondyloomia ja sen jälkeen kosketetaan välittömästi toisen henkilön sukupuolielimiä.

Myös henkilö, joka ei tiedä kantavansa kondyloomaa (eli on oireeton, syyliä ei näy), voi tartuttaa sitä eteenpäin.

Papilloomaviruksen itämisaika vaihtelee muutamasta viikosta jopa vuosiin. Tartuntojen jäljittäminen voi olla vaikeaa, jos seksikumppanit vaihtuvat usein.

Kondylooma-tartunnan jälkeen sukupuolielinten limakalvoille ilmestyy pieniä valkoisia tai vaaleanpunaisia pilkkuja, jotka saattavat suurentua kukkakaalimaisiksi syyliksi. Ne ovat kooltaan yhdestä millistä muutamaan senttiin.

Miesten syylät ovat esinahan alla, virtsaputken suulla tai sisällä, kivespussissa, siittimen varressa tai peräaukon ympärillä.

Joskus kondyloomat näkyvät vain limakalvon tai ihon epätasaisena pintana. Etenkin naisten syyliä on joskus hankala havaita kohdunsuussa tai emättimessä. Kondylooma voi kutista, mutta on yleensä oireeton.

Papa-kokeessa on hyvä käydä säännöllisesti, sillä siinä näkyvät nekin limakalvomuutokset, jotka eivät ole silmillä nähtävissä.

Naisten kondylooma selvitetään gynekologisessa tutkimuksessa. Usein apuna käytetään papa-näytettä, jotta nähdään, onko HPV-tulehdusta myös emättimen limakalvoilla ja kohdunnapukassa. Miehen kondylooma tutkitaan ulkoisella tarkastuksella.

Syylistä noin 30 prosenttia paranee itsestään. Jos syylä on kookas, kukkakaalimainen, se tuskin häviää ilman lisäapua. Kondylooman hoito on ongelmallista, koska taudinaiheuttaja on virus, jota vastaan ei ole lääkettä. Vain viruksen aiheuttamia oireita voidaan hoitaa ja näkyviä kondyloomia hävittää.

Hoitomuotoina ovat muun muassa penslaus, laser-hoito ja jäädytyshoito kondylooman tyypistä ja paikasta riippuen. Penslattavat lääkkeet nopeuttavat elimistön omien puolustusjärjestelmien käynnistymistä. Ne eivät siis hävitä virusta, mutta nopeuttavat parantumista.

Uusimman tiedon mukaan papilloomavirus poistuu elimistöstä maksimissaan neljän-viiden vuoden kuluttua tartunnasta. Tupakoimattomilla virus yleensä poistuu paremmin.

Kondylooma on kiusallinen seksitauti, koska syylät voivat puhjeta aika ajoin uudestaan. Kondylooma ei vaikuta raskauteen eikä aiheuta lapsettomuutta.

HVP-rokote antaa hyvän suojan yleisimpiä HPV-tyyppejä vastaan. Rokotteita on saatavilla kaksi. Toinen rokotteista suojaa kohdunkaulan syövältä ja sen esiasteilta sekä sukupuolielinten alueen kondyloomilta. Toinen rokote suojaa kohdunkaulan syövältä ja sen esiasteilta.

Rokote on saatavilla reseptillä apteekista. Rokote ei suojaa taudilta, jos tartunnan on jo saanut. Siksi rokote kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen ensimmäistä seksikontaktia. Myös kondomin käyttö on suositeltavaa, koska se on ainoa tapa suojautua muilta seksitaudeilta!