Vaikuttava malli loukkausten hoitamiseen pariterapiassa

26.1.2018 klo 07:00

Judy A. Makinen ja Susan M. Johnson tutkivat parisuhteen haavojen hoitoon tarkoitetun työmallin vaikuttavuutta tunnekeskeisessä pariterapiassa. Parisuhteen haavat (”attachment injury”) tarkoittavat kokemusta siitä, että luottamus parisuhteessa on petetty tai on jäänyt ilman toisen tukea hetkellä, jolloin toista olisi erityisesti tarvinnut. Tällaiset hetket voivat alkaa määrittää suhdetta kielteisesti. Kumppani ja suhde alkavat näyttäytyä turvattomuutta aiheuttavana.

Tutkijoiden mukaan tunnesuhteen haavat voimistavat parin konflikteja. Ne muodostuvat esteeksi toisen lähestymiselle. Loukkaantumisen vaikutukset toistuvat parin elämässä. Parin on vaikea päästä tilanteesta eteenpäin. Tilanteissa, joissa ihminen jää ponnistelemaan liian yksin ja vaille tarvitsemaansa tukea, hänen on vaikea säädellä tunteitaan. Ihminen voi murehtia tilannettaan liiallisesti tai hän muuttuu yliherkäksi ympäristönsä suhteen. Ihminen saattaa myös muuttua vältteleväksi ja alkaa turruttaa itseään. Negatiiviset tunteet ovat tällaisilla pareilla tavallisesti voimakkaampia kuin muilla parisuhdeongelmista kärsivillä pareilla. Kun kumppani, kiintymyksen kohde, on samalla sekä kärsimyksen lähde että mahdollinen ratkaisu, on yhtälö erityisen kuormittava ja ihmisen on vaikea jäsentää toimintaansa. Pari on altis jäämään jumiin jäykkään ja kielteiseen vuorovaikutuksen kehään, mihin liittyy tavallisesti suurta kärsimystä ja tyytymättömyyttä.  Tilanteen korjaaminen omin avuin on vaikeutunut.

Makisen ja Johnsonin tutkimukseen osallistui 24 paria, joilla oli suhteessaan edellä kuvattuja ”haavoja”. Parit saivat 13 kertaa tunnekeskeistä pariterapiaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää loukkausten hoitamiseen tarkoitetun mallin hyödyllisyyttä parien hoidossa:

Parisuhteen haavojen hoitomalli

Parisuhteen haavan havaitseminen

  1. Loukattu osapuoli kuvaa voimakkaiden tunteiden vallassa tilanteen, jossa hän koki tulevansa petetyksi luottamuksessaan toiseen tai toisen tukeen hädän hetkellä. Hän kertoo tilanteesta kiukkua ja pettymystä purkaen.
  2. Loukannut puoliso vähättelee, ohittaa loukatun kokemuksen ja vetäytyy puolustuskannalle.

Tunteiden tunnistaminen

  1. Loukattu pystyy tunnistamaan ja selkeämmin kertomaan siitä, miten loukkaantuminen on häneen ja parisuhteeseen vaikuttanut.
  2. Loukannut osapuoli alkaa paremmin kuulla ja ymmärtää tilanteen merkitystä loukatulle.

Yhteyden palauttaminen

  1. Loukattu osapuoli pystyy paremmin ymmärtämään ja kuvaamaan loukkauksensa merkitystä ja antaa toisen nähdä surunsa ja pelkonsa, mitä tilanteeseen liittyi.
  2. Loukannut puoliso ottaa vastuuta tilanteesta ja ilmaisee myötätuntoa, surua ja katumusta. Loukannut puoliso pystyy tunnetasolla eläytymään loukatun kärsimykseen.

Anteeksianto ja eteenpäin pääseminen

  1. Loukattu osapuoli uskaltautuu pyytämään huolenpitoa ja välittämistä, jota ilman hän jäi haavoittavassa tilanteessa.
  2. Loukannut osapuoli vastaa toisen pyyntöön ja antaa huolenpitoa ja välittämistä. Tämä toimii vastalääkkeenä traumaattiselle kokemukselle.

Hoidon lopussa 15/24 parista oli käsitellyt haavoittavan kokemuksen onnistuneesti. 63 % pareista siis ratkaisi ongelman lyhytterapiassa ja tulokset olivat pysyviä kolmen vuoden seuranta-ajan.

Onnistuneissa tapauksissa puolisot osoittivat merkittävästi enemmän yhteyden hakemista toisiinsa (esim. uskoutumista, tarpeiden ilmaisua, ymmärrystä ja tuen osoittamista) kuin epäonnistuneissa tapauksissa. Onnistuneissa tapauksissa esiintyi vähemmän vihamielisiä tai etäisiä vastauksia (vähättelyä tai syytöstä, hyökkäystä tai vetäytymistä) erotuksena epäonnistuneisiin hoitoihin. Onnistuneissa tapauksissa parit kokivat terapian parhaat istunnot syvemmin kuin epäonnistuneissa tapauksissa. Suurimmalla osalla pareista, joiden hoidossa epäonnistuttiin lyhytterapialla, oli useampia luottamusta vakavasti haavoittavia kokemuksia tai molemmilla puolisoilla oli vakavasti haavoittavia kokemuksia suhteessa toisiinsa. Tutkijat päättelivät, että näiden parien kohdalla saatetaan tarvita pitempää terapeuttista hoitoa.

Tutkimuksen johtopäätös on, että kyseinen työmalli parisuhteen haavoittavien kokemusten hoitoon on hyödyllinen.

Lotta Heiskanen
Psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

 

Lähde: Makinen, J. & Johnson, S. (2006). Resolving Attachment Injuries in Couples Using Emotionally Focused Therapy: Steps Toward Forgiveness and Reconciliation. Journal of Consulting and Clinical Psychology. 74(6), 1055-1064.