Erovanhemman kostonhalu ja katkeruus heikentävät erolasten hyvinvointia

13.2.2018 klo 07:00

Psykologian professori, tutkija Esther Kluwer Utrechtin ja Raboudin yliopistoista tutki eronneiden vanhempien (n=108) kostonhalua ja mielipahaa entisiä puolisoitaan kohtaan. Tutkijaa kiinnosti anteeksianto, sen vaikutus sekä se, mitä tapahtui, kun anteeksiantoa ei tapahtunut.

Anteeksianto merkitsee prososiaalista muutosta loukatussa ihmisessä.  Vaikka anteeksiannon mielenterveys – ja hyvinvointivaikutukset olivat huomattavat eronneilla pareilla, joilla oli yhteisiä lapsia, tutkija havaitsi että esimerkiksi lapsettomilla pareilla tai pareilla, joilla ei ollut syytä yhteydenpitoon eron jälkeen, anteeksiantamattomuuden vaikutukset olivat heikommat. 

Kluwer tutki myös eronneiden vanhempien kielteisten tunteiden vaikutusta lasten hyvinvointiin.  On olemassa vahva ja yhtenäinen näyttö sille, että eronneiden vanhempien jatkuva konflikti, vihamielisyys ja yhteistyökyvyttömyys ennustavat lapselle kielteistä lopputulemaa (Amato 2010). Samoin lasten kielteinen lopputulema ennustaa vanhemmalle heikompaa psyykkistä hyvinvointia. Vanhemman stressi ja psyykkinen ahdinko johtavat vähemmän lasta tukevaan ja vähemmän sensitiiviseen vanhemmuuteen, joka vaikuttaa kielteisesti lapsen kehitykseen.

Tutkija havaitsi, että kun tarve yhteistyöhön erovanhemman kanssa oli suuri, mutta motiivi antaa anteeksi oli pieni, sekä vanhempien että lasten hyvinvointi heikkenivät. Kostoajatuksista luopuminen on ratkaisevaa, jotta yhteisvanhemmuus tuottaisi hyviä tuloksia lapsille ja eronneille vanhemmille.

Heli Vaaranen
parisuhdetiimin johtaja, psykoterapeutti

 

Lähteet: Kluwer, E (2016): Unforgiving motivations among divorced parents: Moderation of contact intention and contact frequency.Journal of Personal Relationships 23(2016), 818-833.

Amato, P.R. (2010): Research on Divorce: Continuing Trends and new Developments. Journal Of Marriage & Family ,72, 650-666.