Kiinalaissinkkujen ystävänpäivän vastine on ykkösten päivä

13.2.2018 klo 08:00

Kuva: Anne Ryynänen

Kiinassa vietettiin sinkkujen päivää 11.11. ykkösten päivänä. Nanjingin yliopistosta vuonna 1993 lähtenyt sinkkujen vastaisku ystävänpäivälle on levinnyt vähitellen laajemminkin Kiinaan.

Päivämäärä ei ole sattumalta valittu. Numerologiaan uskovat kiinalaiset näkevät tämän kuvaavan ”yksinäisiä yksilöitä”, vaikka moni sinkku ei itseään yksinäiseksi tuntisikaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Samana päivänä moni viettää kuitenkin myös hääpäiväänsä, sillä 11.11.2011 Kiinassa avioitui 4 000 paria. Myös kaupalliset markkinat ovat iskeneet sinkkujen päivään yhtä valtavalla, jollei jopa suuremmalla voimalla kuin ystävänpäivään. Viime sinkkujen päivänä esimerkiksi yksi suosituimmista nettikaupoista tahkosi voittoa peräti 25 miljardia dollaria.

Haastattelemani kiinalaiset kertovat, että puolison löytäminen Kiinassa on sinällään helppoa: koska väestömäärä on iso, on tarjontaa puolisoehdokkaista paljon. Edelleen vallalla kuitenkin on, että vanhemmat painostavat parinetsintään, vaikkeivät enää puolisoa suoraan jälkikasvulleen valitsisikaan. Toive saada lastenlapsia on kova. Taustalla on myös omien kasvojen säilyttäminen vanhempina, että heidän lapsensa ovat päässeet naimisiin.

Yhteiskunta asettaa Kiinassa edelleenkin paineita avioitua nuorina. Yli 25-vuotiaista sinkuista käytetään nimitystä ”jäännösihminen.” Heitä pidetään kiinalaisessa kulttuurissa nirsoina ja liian valikoivina tai ”viallisina”, kun kukaan ei kelpaa. Moni antaakin iän myötä periksi yhteiskunnan asenneilmapiirin alla ja suostuu lopulta esimerkiksi sukulaisten järjestämille sokkotreffeille. Suurin osa, lähes 90 % Kiinan 140 miljoonasta sinkusta, on alle 30-vuotiaita. Yhteiskunta tässäkin on pikkuhiljaa muuttumassa, nuorena avioitumista vastaan on tehty muun muassa protestoivia mainoksia.

Deittailussa ovat käytössä kaikki perinteiset länsimaissakin tunnetut muodot chateista ja nettideittipalstoista sokkotreffeihin ja toiseen tutustumiseen omassa elinympäristössä. Kulttuurin asenteet deittailua kohtaan ovat muuttuneet suvaitsevaisemmaksi. Vielä parikymmentä vuotta sitten kukaan ei lähestynyt toista julkisesti. Nykyään jo nähdään rannalla käsi kädessä istuvia ihmisiä.

Nyt kiinalaisen uuden vuoden lähestyessä deittipalstat täyttyvät valepuolisohakemuksista. Sinkut hakevat rauhaa suvun painostukseen etsimällä ja palkkaamalla itselleen valekumppaniehdokkaita vilkkaasti etenkin sukutapaamisten ja lomien aikana. Feikkipoikaystävistä ja -tyttöystävistä on tulossa buumi. Sinkut uskottelevat seurustelevansa pitääkseen toiset tyytyväisinä ja välttyäkseen kritiikiltä.

Yksi haastattelemani nimettömänä pysyttelevä sinkku kertoo, että kokee puolisonetsinnän taloudellista vaurautta arvostavassa kulttuurissa vaikeaksi. Hän ymmärtää kuitenkin lähtökohdat, sillä monesti varakkaampi puoliso voi olla köyhistä oloista tulleelle milteipä elinehto.

Varakkuuden arvostaminen näkyy konkreettisesti myös avioliittomarkkinoilla. Shanghain People’s Parkin puistonurkkaus täyttyy lauantaisin puolisoa lapsilleen etsivistä vanhemmista ja isovanhemmista. He asettelevat riviin sateenvarjoja, joihin kiinnitetyissä ilmoituksissa mainitaan yleensä keskimäärin 20–40-vuotiaan sinkkulapsen palkka, pituus ja joitakin luonteenpiirteitä. Muutamissa ilmoituksissa on kuva. Keskustelu puolestaetsijöiden välillä käy vilkkaana. Itse sinkut loistavat tapahtumasta poissaolollaan. Tarina kertoo, että joskus joku rohkea sinkku on vienyt avioliittomarkkinoille oman ilmoituksensa, jossa pyydettiin kunnioittamaan oikeutta valita itse seurustelukumppaninsa. Kukapa haluaisi naimisiin pelkän naimisiinmenon vuoksi?

Anne Ryynänen
psykoterapeutti