Parisuhdeväkivalta on Suomessa yleisesti ilmenevä rikos

24.9.2018

Kuva: Shutterstock.

Parisuhdeväkivalta on perheväkivallan muoto, jossa tekijä ja uhri ovat parisuhteessa keskenään. Parisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, seksuaalista tai henkistä väkivaltaa. Se on usein piilotettua ja kotona tapahtuvaa. Ellei uhri puhu asiasta, siihen on vaikea puuttua.

Suomessa 15 vuotta täyttäneistä naisista 20 % on kokenut nykyisessä parisuhteessaan fyysistä väkivaltaa.  Nuorista 18–20-vuotiaista miehistä 17 % on joutunut kumppaninsa lyönnin kohteeksi. Naiset ja miehet kokevat lähes yhtä paljon väkivaltaa tai sen uhkaa kumppaniensa taholta.

Vuodesta 2011 lähisuhdeväkivalta on ollut yleisen syytteen alainen rikos. Yksi väkivallan muoto on eron jälkeinen vaino. Eräs keino ehkäistä toistuvaa väkivaltaa on lähestymiskiellon määrääminen, mutta lähestymiskielto ei ole useinkaan toimiva tapa rajoittaa tekijää, joka on motivoitunut häiritseviin tekoihin. Lähestymiskieltojen rikkomisen osuus on korkea.

Suomessa tutkijat selvittivät parisuhdeväkivallan näyttäytymistä terveydenhuollossa. Yli 600 tapausta koottiin tarkasteluun erään sairaanhoitopiirin sähköisestä potilasrekisteristä.

Aineistosta puoliso tai partneri paljastui tekijäksi 53 tapauksessa. Yli puolet väkivallasta tapahtui alle 40-vuotiaille naisille ja useimmiten yöaikaan. Tapahtumiin liittyi alkoholi ja väkivallanteko tapahtui kotona. Naispotilaista kaksi oli raskaana. Yleisimmät tekotavat olivat lyöminen päähän tai kasvoihin (21 %), tarttuminen tai kiinni pitäminen (14 %), heitteleminen ja paiskominen (13 %), kuristaminen (11 %) sekä potkiminen vartaloon  (10 %). Yhdelle potilaista jäi pysyvä fyysinen vamma. Kaksi vaati jatkohoitoa kivun ja psyykkisen oireilun vuoksi.

Fyysisten seurausten lisäksi parisuhdeväkivalta aiheuttaa psykoterapeuttisen avun tarvetta, taloudellisen tuen tarvetta, turvakotipalveluita sekä juridisen neuvonnan tarvetta. Terveydenhuollon ammattilainen voi tehdä uhrin kanssa väkivallan riskin arvioinnin. Asiakkaalle laaditaan turvasuunnitelma ja hänelle kohdistetaan tukihenkilö. Uhrit pitivät merkittävänä sitä, että he tunnistivat olevansa vakavan väkivallan kohteena ja saivat tukihenkilön, jonka kanssa tavoitella turvallista elinympäristöä.

Heli Vaaranen
psykoterapeutti, Parisuhdetiimin esimies

Lähteet:

Kivelä, Salla et.al. (2016): Miten parisuhdeväkivalta näyttäytyy terveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteen aikakauslehti 2016:53; 98-107.

Piispa, Minna et.al. (2017): Vaikuttava työkalu toistuvaan parisuhdeväkivaltaan puuttumiseen. Yhteiskuntapolitiikka 2017:82,304-312.

 

Pohdittavaa:

* Suojeletko väkivallan tekijää seurauksilta? Miksi?

* Odotatko väkivallan tekijän muuttuvan?

* Vaikenetko, koska häpeät?

Muista: Väkivallantekijä on aina itse vastuussa teostaan.