Miten saisin puolisoni haluamaan minua?

29.8.2017 klo 07:00

Parisuhteen alkupuolella intohimo on usein voimakasta. Toiseen tutustuminen syvemmällä tasolla on palkitsevaa. Molemmat parisuhteen osapuolet ovat virittäytyneitä ymmärtämään toisen kehoa ja mieltä. Pikku hiljaa ajan kuluessa oma rakastettu tulee tutummaksi ja suurin intohimo alkaa kadota. Usein myös kokemus omasta erityisyydestä toisen silmissä hieman hiipuu.

Ymmärtääkseen pitkässä suhteessa elävien elämää tutkijat ovat yrittäneet selvittää, mikä vaikuttaa intohimon katoamiseen. Mikä voisi tukea seksuaalisen halun säilymistä parisuhteessa? Monet pareja työkseen hoitavat ovat huomanneet, kuinka lisääntynyt ymmärrys toista kohtaan, syvempi ja intiimimpi yhteys toiseen usein lisäävät myös seksiä suhteessa. Birnbaum ja muut (2016) lähtivät selvittelemään tätä ilmiötä tarkemmin omassa tutkimuksessaan.

Tutkimus koostui kolmesta pienemmästä tutkimuksesta, joihin osallistui 100–200 israelilaista pariskuntaa. Parit olivat melko nuoria, noin 20–40-vuotiaita. Kaikki olivat olleet parisuhteessa vähintään neljä kuukautta, pisimmät suhteet olivat kestäneet 18 vuotta.

Ensimmäisessä tutkimuksessa selvitettiin, lisääkö puolison vastaanottokyky ja empaattinen ymmärrys kumppanin seksuaalista halua. Tätä tutkittiin niin, että koehenkilöt luulivat keskustelevansa viimeaikaisesta ikävästä tai myönteisestä tapahtumasta sosiaalisessa mediassa puolisonsa kanssa. Todellisuudessa viestejä lähettivät tutkijat. Viestit olivat joko vastaanottavaisia, ymmärtäviä tai neutraaleja. Keskustelun jälkeen koehenkilöt arvioivat, kuinka ymmärretyksi, arvostetuksi tulivat ja kuinka paljon he tunsivat seksuaalista halua puolisoaan kohtaan.

Toisessa osassa tutkimusta haluttiin selvittää miksi puolison vastaanottavuus vaikuttaa seksuaaliseen haluun. Voisiko tätä selittää se, että oman kumppanin vastaanottavuus ja ymmärrys saa ihmisen kokemaan, että on erityinen puolison silmissä.  Tätä selvitettiin asetelmalla, jossa parit laitettiin keskustelemaan lähiaikoina tapahtuneesta kielteisestä tai myönteisestä asiasta. Heitä myös pyydettiin osoittamaan fyysistä läheisyyttä kumppaniaan kohtaan. Parit eivät tienneet, että tilanteet videoitiin ja pisteytettiin sen mukaan, kuinka vastaanottavainen ja ymmärtävä kumppani näytti olevan ja kuinka paljon parin välillä oli seksuaalista latausta. Puolison vastaanottavuus oli selkeässä yhteydessä kumppaninsa haluun.

Viimeisessä osassa tutkimusta katsottiin, toistuisivatko aiemmat tulokset myös arkisessa kanssakäymisessä.  Tätä selvitettiin pyytämällä pareja pitämään päiväkirjaa kuusi viikkoa. Päiväkirjaan he keräsivät kokemuksiaan siitä, kuinka ymmärtäväksi ja vastaanottavaksi osallistujat kokivat puolisonsa, miten kokivat oman arvonsa ja erityisyytensä puolison silmissä sekä sitä, kuinka haluttavana he kokivat puolisonsa.

Kaikki tutkimukset osoittivat selvästi, että puolison vastaanottavuus pitää yllä seksuaalista halua. Naisilla puolison ymmärryksen ja vastaanottavaisuuden puute vaikutti selvästi enemmän halukkuuteen kuin miehillä. Halukkuus ei näkynyt ainoastaan naisten arvioinneissa (kuinka paljon halua tuntee kumppania kohtaan), vaan myös naisten käyttäytymisessä. Tutkijat pohtivat tämän mahdollisesti liittyvän siihen, että naisilla on historian aikana ollut enemmän menetettävää väärän kumppanin valinnasta. Naiset ovat tästä syystä tulleet mahdollisesti herkemmiksi vihjeille siitä, onko kumppani valmis panostamaan suhteeseen. Kun suhde pitenee ja arkipäiväistyy, seksuaalisuuden ylläpitäminen vaatii erilaista lähestymistä kuin suhteen alussa. Kumppani tarvitsee palautetta siitä, että toinen aidosti ymmärtää, arvostaa ja tukee. Hän kaipaa tiedon siitä, että toinen ei välitä yleensä ihmisistä, vaan erityisesti juuri minusta.

Anna Salmi
psykologi

Lähde: Birnbaum, G.E, Reis, H.T ja muut (2016) Intimately Connected: The Importance of Partner Responsiveness for Experiencing Sexual Desire. Journal of Personality and Social Psychology.