Pariterapiassa koulutuksen saanut terapeutti keskustelee parin kanssa niistä parisuhteen asioista, joita pari tuo esiin istunnon aikana. Pariterapeutilla on vaitiolovelvollisuus.

Pariterapian kesto

Pariterapiaistunnon kesto on useimmiten 1 ½ tuntia. Jos asiakkaat käyvät erikseen istunnoissa, yksilökäynti kestää tavallisesti 45 minuuttia. Istuntoja on tavallisesti kahden - neljän viikon välein, mutta kriisitilanteissa joskus useamminkin. Pariterapian pituus määräytyy käsiteltävien asioiden luonteen, asetettujen tavoitteiden ja työskentelyn sujuvuuden sekä työskentelytavan perusteella. Monesti käyntijaksot vaihtelevat muutamasta käyntikerrasta noin kymmeneen käyntikertaan.  

Mitä pariterapiassa tapahtuu?

Terapian alkuvaiheessa selvitellään parin toiveita ja tavoitteita parisuhteelleen ja terapiaistunnoille. Yleisin tulosyy on halu saada parisuhde toimimaan, mutta syynä voi olla myös jokin yksittäinen ongelma tai kriisi parisuhteessa. Joskus halutaan pohtia, pitäisikö olla yhdessä vai ei, ja onko vielä edellytyksiä suhteen jatkamiselle ja hyvälle parisuhteelle. Apua voidaan hakea myös siihen, kuinka eroaminen voisi tapahtua siten, että se aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa lasten hyvinvoinnille. Joskus toinen hakee yksin apua siihen, kuinka voi päästä eroon uhkaavasta kumppanista tai jos toisella on erotilanteeseen liittyviä itsetuhoajatuksia. 

Pariterapeutti ei määrittele terapian tavoitetta, mutta hänellä on tietoa toimivasta parisuhteesta, käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä,  parisuhteen vaiheista ja parisuhteen hoitamisesta. Näin hän voi auttaa paria määrittelemään tavoitteensa oman parisuhteensa osalta.  

Terapeutti työskentelee parin kanssa

Joskus pari tulee ihmetellen, ovatko he oikeassa paikassa, kun he eivät tiedä, pitäisikö olla yhdessä vai erota. Terapeutti on valmis työskentelemään parin kanssa, jotta pari saisi työskentelyn myötä perusteita omalle päätöksenteolleen. Terapeutti ei anna neuvoja, pitääkö parin erota vai ei, mutta hän voi auttaa paria pohtimaan omia elämänsä tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Samoin terapeutin kanssa asiakkaat voivat selvittää, onko heidän toimintansa, ”elämänstrategiansa”, yhdensuuntainen omien tavoitteidensa kanssa, vai viekö heidän toimintamallinsa eri suuntaan kuin mitkä heidän tavoitteensa ovat. 

Parin pulmana on usein se, että keskustelu kotona ei lähde käyntiin tai muuttuu riidaksi. Joskus pelätään, että sama toistuu myös vastaanotolla. Asiakkaan toteamus istunnon jälkeen saattaa olla: ”Pelkäsin ihan suotta, täällähän oli helppo keskustella.” Yksi terapiaistunnon tavoite on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa asiakkaiden on mahdollista päästä puhumaan omista asioistaan, tunteistaan ja tarpeistaan. Terapeutti pyrkii säilyttämään tasapuolisuuden kummankin puolison suhteen ja ymmärtämään tilannetta kummankin puolison näkökannalta katsoen. 

Uusia näkökulmia

Mikä sitten terapiassa auttaa? Terapiassa haetaan kosketusta omaan sisäiseen maailmaan, tarvitsevuuteen, toiveisiin ja tavoitteisiin. Terapiassa tarkastellaan, millainen vuorovaikutus kahden ihmisen välille on syntynyt ja kuinka hyvin se vastaa kummankin toiveita. Terapeutti tuo tilanteeseen uusia näkökulmia, jotka antavat uutta perustaa parin keskinäiselle kanssakäymiselle. 

Joskus parin yhteiseen historiaan kuuluu sellaisia pettymyksiä, joiden yli ei ole päästy. Nämä tulevat aina riidassa esiin ”mitä sinä vuonna yksi ja kaksi teit” ja ovat näin edelleen suhteen painolastina. Terapian tehtävänä on auttaa paria pääsemään tällaisten pettymyksien yli, jotta voidaan rakentaa suhdetta eteenpäin. 

Joskus asiakkaat saattavat ajatella, että itsehän ne omat asiat täytyy ratkaista, ei muut siinä voi auttaa. Todellisuudessa on niin, että kun parisuhde joutuu esimerkiksi negatiiviseen, itse itseään ruokkivaan noidankehään, saattaa siitä olla hyvin vaikea selvitä pois omin avuin. Münchausenin temppu nostaa itsensä omasta tukasta suosta pois, ei tahdo todellisuudessa onnistuakaan.

Ei mikään lääkärillä käynti

Terapia auttaa paria ymmärtämän uudella tavalla keskinäistä vuorovaikutustaan. Lisäksi se auttaa luomaan uusia, toimivia malleja keskinäiselle kanssakäymiselle ja näin luo uutta perustaa toimivalle parisuhteelle. Silti on todettava, että pariterapia on erilaista kuin lääkärillä käynti, koska terapeutti ei voi lääkitä suhdetta ulkoapäin. Todellista muutosta saavutetaan vain, jos puolisot ovat motivoituneita itse näkemään vaivaa suhteensa ongelmien ratkaisemiseksi ja uusien näkökulmien etsimiseksi sekä uudenlaisten toimintatapojen kokeilemiseksi parisuhteessaan.