Kaupunkien tyytyväiset yksineläjät!

29.5.2017

Kutsuisitko talk-show emäntä Oprah Wifreytä vanhaksi piiaksi tai painovoiman lain kehittäjää, Iisac Newtonia poikamieheksi? Kuinka monta kertaa olet miettinyt tai toivonut yksinelävälle ystävällesi kumppania? Tai oletko ajatellut, että työkaverisi yksinelämiselle täytyy olla jokin “selitys”? Monet ajattelevat näin, mutta valintaa elää yksin pitäisi nykyään tarkastella samankaltaisena vaihtoehtona kuin elämää kumppanin kanssa.

Useat yksinelävät eivät esimerkiksi halua tulla kutsutuksi “sinkuksi”, koska he kokevat nimityksen viittaavan epätoivoiseen kumppanin etsijään. Useassa tapauksessa he ovat itse valinneet oman elämäntyylinsä.

Yksinasuminen on kasvanut räjähdysmäisesti länsimaisissa kaupungeissa viimeisten vuosien aikana. Naisten aseman paraneminen, kaupunkien väestömäärän lisääntyminen, internet sekä sosiaalinen media, varallisuuden kasvu sekä uusien elämäntapojen muotoutuminen ovat kaikki vaikuttaneet tähän. Julkisessa keskustelussa yksinelämisen ongelmia usein korostetaan, vaikka yhä useampi keskiluokkainen ihminen päätyy elämään niin.

Nykyään ihmiset muuttavat kaupunkeihin ja valitsevat kaupunkilaisen elämäntyylin senkin hinnalla, että he osin luopuvat osin tutuista ympäristöstä ja ihmisistä. Kaupungeissa on enemmän vaihtoehtoja ja yksinelävät käyvätkin perheitä enemmän kahviloissa, ravintoloissa, teattereissa sekä taidenäyttelyissä. Kaupunkien yksinelävien on havaittu olevan myös sosiaalisesti aktiivisempia kuin perheellisten, heillä on enemmän ystäviä ja he tekevät useammin vapaaehtoistyötä. [1] [2] [3]

Yksinasuminen lisääntyy myös Suomessa nopeasti. Esimerkiksi Helsingissä joka toisessa asunnossa asutaan yksin[4]. Vaikka yksineläminen ei tarkoita negatiivista yksinäisyyden kokemusta tai huono-osaisuutta[5], itsenäisesti eläviin ei aina suhtauduta yhdenvertaisesti. Monet yksinelävät kokevat, että heidän valintojaan ei ymmärretä ja että heidän elämäntyyliään pidetään alempiarvoisena kuin perheellisten. Lisäksi monet kokevat, että he joutuvat selittelemään elämäntilannettaan. [6] [7]

Asenteiden lisäksi yksinelävä tai -asuva törmää usein yhteiskunnan normeihin sekä syrjiviin käytänteisiin. Normit tarkoittavat yhteisön lausumattomia sääntöjä sekä tapoja, joiden mukaan yksinelävässä ihmisessä täytyy olla jokin ”vialla”. Syrjivät käytänteet taas tarkoittavat verotusta joka suosii perheellisiä, asuntojen hinnoittelua tai sitä että perheelliset saavat pitää lomiansa parhaina loma-aikoina[8].

On tärkeää, että yksinelämiseen liittyvää norminpurkua tehdään monella tasolla.

Yksineläjät ovat aina muovanneet yhteiskuntia, mutta siitä ei ole liiemmin julkisesti puhuttu. Esimerkiksi maailmankuulu kirjailija Jane Austen, vaihtovirran suunnittelija ja keksijä Nikola Tesla, USA:n ensimmäinen afroamerikkalainen ulkoministeri Condoleezza Rice ja klassikkosatujen isä, kirjailija H.C Andersen ovat kaikki eläneet elämänsä ilman avioliittoa ja/ tai kumppania. Näitä henkilöitä emme kuitenkaan määritä heidän parisuhdetilanteen kautta, vaan heidän teoistaan ja elämäntyöstään. Arjessa kuuluisuutemme määrittyy nykyään kuitenkin helposti “sinkkuuden” kautta. Näin ei voi olla.

 

Haaste lukijalle

Yksineläminen ei ole välttämättä aina väliaikaista, vaan usein omilla valinnoilla ylläpidettyä[9]. Yksinelämisen lisääntyessä myös suhtautumisemme siihen tulee väistämättä ennemmin tai myöhemmin muuttumaan. Siksi omiin ja ystävien asenteisiin on hyvä puuttua vielä kun ehtii. Yksi suhtautumisen muoto ovat nimet, joilla kuvaamme yksineläviä. “Sinkku”, “vanhapiika”, “poikamies” ja “eronnut” ovat kaikki nimityksiä, joihin sisältyy jonkinlainen arvolataus. “Singular”-nimitys on yleistymässä esim. USA:ssa, mutta mitä itse ehdottaisit nimeksi onnelliselle ja yksinelämisen valinneelle henkilölle?

Haluamme haastaa lukijat miettimään uutta sanaa itsenäisesti elävälle ihmiselle, jonka keskeinen tavoite elämässä ei ole parisuhteen muodostus. Voit ehdottaa omaa nimiehdotusta oheisen linkin kautta 25.6. mennessä. Kaksi parasta nimiehdotusta palkitaan. Parhaiden ehdotusten joukosta valitaan suosikit ja niistä järjestetään myöhemmin yleisöäänestys.

Sari Hiltunen
TaM

Miikka Vuorinen
hankesuunnittelija, FK, Sosiaalipsykologia

Kirjoittajat:

Sari Hiltunen on koulutukseltaan kuvataiteilija ja kuvataidekasvattaja (TaM).  Hän kirjoittaa gradua Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian laitokselle. Tutkielman aiheena on elämäänsä tyytyväisten +40 -vuotiaiden naisten kyky joustavaan sekä tyydyttävään elämänasenteeseen normipaineista ja negatiivisesta yksinäisyyden kokemuksesta huolimatta.

Miikka Vuorinen työskentelee vaikutusten arvioinnin parissa ja on opiskellut Ruotsissa sosiaalipsykologiaa. Hän työstää gradua Itä-Suomen yliopistossa sosiaalipsykologian laitoksella, tutkien miestyöntekijöiden hyvinvoinnin vaikutusta työyhteisön ilmapiiriin.

 

VIISI ÄÄNTÄ YKSIN ELÄMISEN PUOLESTA, JOIHIN KANNATTAA TUTUSTUA

 

1) YKSINASUVAT RY: Yksinasuminen ja Suomi

Suomessa Yksinasuvat ry ajaa yksinasuvien asiaa oikeudellisissa, taloudellisissa, terveydellisissä sekä sosiaalisissa kysymyksissä. He toimivat yksinasuvien etujärjestönä vieden tietoa eteenpäin niin päättäjille kuin itsenäistä elämää eläville. Sivusto tarjoaa myös melko laajasti yksinasumiseen liittyvää tutkittua tietoa. (https://www.yksinasuvat.fi/)

 

2) YKSIN KAUPUNGISSA TUTKIMUS: yksinasuminen ja Helsinki

Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisi 2016 mittavan Yksin kaupungissa -tutkimuksen (Väliniemi-Laurson, Borg, Keskinen toim.). Se valaisee yksinelävien tilannetta monipuolisesti heidän omista näkökulmistaan sekä tilastojen kautta tuoden tietoa myös päättäjille. Tähän kannattaa tutustua.

 

3) DE PAULON LIVING SINGLE- BLOGI: Aiheeseen liittyvä viimeisin tutkimus

Psykologian tohtori Bella DePaulon mukaan perinteinen avioliittomalli murenee, kun ihmiset ymmärtävät, että he voivat elää tyytyväistä elämää myös itsenäisesti. DePaulo on tutkinut muun muassa negatiivisten ihmissuhteiden vaikutusta terveyteen sekä itsetuntoon. Hänen tutkimuksiaan sekä tekstejä voi lukea Psychology Today -lehden nettisivuilta.

 

4)THE QUIRKYALONES: Uusi tapa koota yksinasuvia 

Yhdysvalloissa on useita yhteisöjä, joissa yksinelävät voivat jakaa ajatuksiaan sekä ajaa asioitansa. Esimerkiksi Sasha Cohenin The Quirkyalones -sivustolla sekä kirjoituksissa tuetaan ihmisiä, jotka eivät erityisesti halua olla parisuhteessa. Cohenin mukaan nykymaailmassa ”oman tiensä kulkijat” voivat elää kuten he haluavat, ilman sosiaalista pakkoa sitoutua. Hän pohtii itsenäisesti elävän elämää teksteissään monelta eri kannalta, tuoden esiin myös pohdintoja yksinäisistä hetkistä sekä niiden merkityksistä. (http://quirkyalone.net/)

 

5) SINGULAR PROJEKTI: Yksinelävien todellisuus

Kim Calvertin Singular -projektissa tuetaan yksinelävien minäkuvaa monella tasolla. Projekti pyrkii esimerkiksi vaikuttamaan elokuva- sekä mainosteollisuuteen, jotta he eivät osaltaan tukisi perinteitä parisuhdemallia, vaan huomioisivat myös muut elämäntavat osana keskivertomassaa. Singular pyrkii nettisivuillaan ja lehdessään romuttamaan romanttiseen rakkauteen liittyviä ideaaleja, luomaan kaupunkeihin yhteisöllistä elämäntyyliä sekä jakamaan vinkkejä yksineläville suunnattuihin tapahtumiin ja seksielämään.

 

Lähteet:

Gillespie, B. J., Lever, J., Frederick, D., & Royce, T. 2015. Single people have more friends: Close adult friendships, gender, and the life cycle. Journal of Social and Personal Relationships, 32. 709–736.

Klinenberg, Eric. 2012. Going Solo. The Extraordinary Rise and Surprising Appeal of Living Alone. London: Penguin Books Ltd.

Mäkinen, Arja. 2008. Oikeesti aikuiset. Puheenvuoroja yksineläjänaisten normaaliudesta, hyväksyttävyydestä ja aikuisuudesta. Akateeminen väitöskirja. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Tampere: Tampereen yliopisto.

Sarkisian, N., & Gerstel, N. 2016. Single people do more to maintain their ties with friends, siblings, parents, and neighbors: Does singlehood isolate or integrate? Journal of Social and Personal Relationships, 33, 361–384.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.5.2017].

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2014, 7. Viidennes asuu yksin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.5.2017].

https://www.psychologytoday.com/blog/living-single

http://singularcity.com/

https://www.yksinasuvat.fi/tutkittua-tietoa/

Borg, Pekka & Keskinen, Vesa. 2016. Yksin, yksilö, yksinelävä?. Teoksessa: Väliniemi-Laurson, Jenni, Borg, Pekka & Keskinen Vesa (toim.). 2016. Yksin kaupungissa. Helsingin kaupunki: Helsingin kaupungin tietokeskus. 12–25.

Dakash, Susanna. 2016. Tasapainottelua ääripäiden välillä: yksineläjänaisen identiteettiä rakentamassa. Teoksessa: Väliniemi-Laurson, Jenni, Borg, Pekka & Keskinen Vesa (toim.). 2016. Yksin kaupungissa. Helsingin kaupunki: Helsingin kaupungin tietokeskus. 105–116.

Lönnqvist, Henrik. 2016. Esipuhe. Teoksessa: Väliniemi-Laurson, Jenni, Borg, Pekka & Keskinen Vesa (toim.). 2016. Yksin kaupungissa. Helsingin kaupunki: Helsingin kaupungin tietokeskus. 5-6.

Väliniemi-Laurson, Jenni. 2016. Johdatus yksin kaupunkiin. Teoksessa: Väliniemi-Laurson, Jenni, Borg, Pekka & Keskinen Vesa (toim.). 2016. Yksin kaupungissa. Helsingin kaupunki: Helsingin kaupungin tietokeskus. 7-9.

 

[1] Gillespie ym. 2015

[2] Klineberg 2012. 18; 64

[3] Sarkisian & Gerstel, 2016

[4] Borg & Keskinen 2016, 16

[5] Väliniemi-Laurson 2016, 7

[6] Dakash 2016, 107;

[7] Mäkinen 2008, 183

[8] www.yksinasuvat.fi/

[9] Klinenberg 2012, 185–186