Voiko yksinäisyydestä päästä eroon?

21.8.2017 klo 07:00

Ihminen tarvitsee vuorovaikutusta. Itsenäisen elämän keskeinen haaste on sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja rakentaminen. Joka viides kokee olevansa toistuvasti yksinäinen.

Otetaan esimerkiksi Satu, joka kokee yksinäisyyttä erityisesti sunnuntaisin, perinteisenä perhepäivänä, sekä Janne, joka on lukuisten turhauttavien deittikokemusten jälkeen alkanut kyynistyä ja eristäytyä. Miten he voisivat kokea vähemmän yksinäisyyttä ja miten heidän lähipiirinsä voisi heitä tukea?

Miten lievittää yksinäisyyden tuskaa?

Negatiivisia tunteita lievittää toisten auttaminen sekä omastaan jakaminen. Se lisää sinnikkyyttä sekä muuttaa tapaamme nähdä ympäristöämme. Toisten auttaminen lisää sosiaalista kanssakäymistä sekä parantaa yhteyttä toisiin ihmisiin. Toisten huomiointi on yksi neljästä inhimillisestä tarpeestamme yhteenkuuluvuuden, itsenäisyyden ja kyvykkyyden ohella. Jos näkisimme toisten huomioimisen myös auttajan tarpeena, auttaminen voisi tuntua luontevammalta.

Yksinäisyys lisää masennusta, surullisuutta, ikävystymistä ja univaikeuksia. Yksinäiset ajautuvat helposti tekemättömyyteen ja passiivisuuteen. Ehkä Satu ja hänen ystävänsä voisivat joskus haastaa toisiaan siitä, ovatko he huomioineet toisia ja toisiaan tarpeeksi. ”Autoit häntä vain itsesi takia” on tuttu ja tuomitseva ilmaisu, mutta siinä on totuuden siemen. On inhimillistä etsiä hyvinvointia toisten auttamisen kautta.

Tekeminen antaa ja opettaa

Monet meistä sanovat, ettei aikaa riitä tärkeille asioille. Ihannoimme aikaansaavia henkilöitä, mutta kuinka moni meistä esimerkiksi on valmis vähentämään passiivista ruutuaikaansa? Helpoin tapa vähentää jotakin huonoa tapaa on aloittaa uusia tapoja. Elämänhallinnan näkökulmasta tekeminen on tärkeää. Kun kokee tekemänsä asiat merkittäviksi ja pysyy liikkeessä, oppii tuntemaan itseään ja muita. Tekeminen ohjaa kurottamaan kohti uusia kokemuksia.   

Yksinäisyydestä kärsivät valitsevat usein tutun ja epätyydyttävän tilanteen sen sijaan, että ottaisivat riskin kokea jotakin uutta. Deittailuun kyynistynyt Janne voisi seurata esimerkiksi joitakin seuraavista yksinäisyystutkijoiden ohjeista:

  • Tee asioita, jotka ovat merkityksellisiä sinulle ja muille ihmisille.

  • Toivo aina parasta tilanteessa johon joudut, sekä usko parasta ihmisistä joita kohtaat.

  • Älä vertaa itseäsi muihin. Se tuottaa turhia kielteisiä tunteita itseäsi kohtaan.

Ystäviä hankkimaan

Vastavuoroisuudella on suuri merkitys ihmissuhteiden luomisessa ja muuttamisessa. Eräällä Englannissa asuvalla yksinelävällä ystävällä oli viime vuonna tavoite: ”one stranger a day”, eli muukalainen päivässä. Hän haastoi itseään puhumaan vieraille ihmisille päivittäin, luoden näin vastavuoroisuutta. Ihmiset olivat lähes aina mielissään ja alkuun pelottavasta asiasta tuli vähitellen luonnollista.

Yksinäisyys voi aiheuttaa ujoutta, heikkoa itsetuntoa, pessimismiä, haluttomuutta rakentaa kompromisseja, arvostelluksi tulemisen pelkoa ja jopa vihamielisyyttä muita kohtaan. Jannen lisääntynyt eristäytyneisyys lukeutuu myös näihin oireisiin. Joskus yksinäisyydestä kärsivä ei tunnista empaattisia reaktioita ympäristössään. Hänet saatetaan tulkita etäiseksi, empatiakyvyttömäksi tai vaativaksi. Näin ollen molemmat osapuolet välttelevät pahimmillaan toisiaan pitäen yllä yksinäisyyden kokemusta.

Vinkit yksinäisyyden voittamiseksi:

  • Laajenna elinpiiriä ja kokeile kontakteja muihin pienin askelin. Älä aseta tavoitteeksi löytää elämän suurta rakkautta, vaan etsi myönteisiä ja pieniä hetkiä toisten kanssa.

  • Muista, että ei ole täydellisiä ihmisiä ja ihmissuhteita.

  • Vuorovaikutuksessa on tärkeää jakaa tunteita. Kuuntele toisen kokemuksia ja kerro omiasi.

Sari Hiltunen
Opettaja, kuvataiteilija, TaM

Miikka Vuorinen
Hankesuunnittelija, FK, Sosiaalipsykologia