MYYTTI: "Mies, sinulla on sitoutumiskammo."

7.12.2014 klo 08:00

Sitoutumiskammo tarkoittaa vaikeutta olla läheisessä, intiimissä parisuhteessa. Miehen haluttomuutta olla parisuhteessa selitetään usein sillä, että miehellä on sitoutumiskammo. Tämä selitys suojaa torjutun itsetuntoa silloin, kun todellinen syy voi olla kiinnostuksen puuttuminen.

Väestöliiton Perhebarometrin (2009) mukaan yli kaksi kolmasosaa miehistä ja naisista pitää ihanteellisena elämäntilanteena uskollista avio- tai avoliittoa. Tästä voidaan päätellä, että suurin osa miehistä ei ole sitoutumiskammoisia. Parisuhteen puuttuminen lisää merkittävästi enemmän miesten kuin naisten yksinäisyyden tunteita. Naiset tekevät miehiä useammin aloitteen eroon.

Noin viidesosa miehistä ja kymmenesosa naisista ei haluaisi mitään vakituista suhdetta. Naiset ja miehet eroavat siinä, että miehet (17%) haaveilevat naisia (5 %) useammin useista, tilapäisistä suhteista, ja että naiset (13 %) ihailevat miehiä (8 %) useammin erillään asumisesta. Miehistä 2 % ihannoi elämistä ilman parisuhdetta, naisilla vastaava luku on 5 %. Naiset kokevat siis miehiä useammin yksinolon itselleen sopivaksi elämäntavaksi. Voidaan kysyä, ilmeneekö naisten ja miesten haluttomuus sitoutua eri tavoin. Miesten ja naisten lapsitoiveissa ei ole suuria eroja.

Kiintymystyyli ratkaisee

Kyky sitoutua parisuhteeseen riippuu ihmisen kiintymystyylistä. Kiintymystyyli voi olla turvallinen, välttelevä tai ahdistunut. Turvallisesti kiintyneiden on havaittu kykenevän sitoutumaan muita paremmin. Turvallisesti kiintynyt ihminen näkee itsensä ja toiset myönteisesti. Turvallinen sitoutumisen tunne tekee ihmisestä vahvan ja itsenäisen, jolloin hänen on mahdollista kestää sekä läheisyyttä että erillisyyttä.

Ahdistuneesti kiintynyt pelkää hylätyksi tulemista. Hän haluaa sitoutua, mutta hänen on vaikea luottaa omaan kelpaavuuteensa. Hän ei koe turvalliseksi tuoda esiin omia tunteitaan ja tarpeitaan, sillä hän ei luota siihen, että toinen vastaisi niihin hyvällä tavalla. Ahdistuneesti kiintynyt saattaa pelätä tulevansa hyväksikäytetyksi tai alistetuksi oman tarvitsevuutensa vuoksi.

Välttelevä kiintymystyyli on yhdistetty kyvyttömyyteen sitoutua läheiseen suhteeseen. Välttelevästi kiintynyt ihminen näkee muut kielteisemmässä valossa kuin itsensä. Hän viihtyy etäisissä suhteissa, ja läheisyys ahdistaa häntä. Miehet ovat useammin välttelevästi kiintyneitä kuin naiset. Välttelevästi kiintynyt ihminen voi olla valmis seksiin, josta puuttuu läheisyys ja sitoutuminen.

Naimisiinmenolla ei voi mitata sitoutumiskykyä

Haluttomuus mennä naimisiin ei välttämättä kuvaa sitoutumiskammoa. Selityksiä on ainakin kolme.

Se, mitä ihminen pitää ihanteellisena parisuhteen muotona, riippuu ensinnäkin hänen lapsuuden perheensä kulttuurista. Perinteisissä perheissä kasvaneet miehet haluavat löytää aviovaimon mahdollisimman aikaisin. Jollekulle toiselle avioliitto ei ole merkki sitoutumisesta tai sen puutteesta. Toiseksi haluttomuus mennä naimisiin voi myös toimia vallan välineenä, jolloin naimisiinmenosta ja siitä kieltäytymisestä tulee keino uhkailla tai asettaa ehtoja parisuhteelle. Haluttomuus mennä naimisiin voi merkitä myös halua pitää auki muita vaihtoehtoja: se voi kuvata vaikeutta tehdä päätöksiä tai sitä, että kumppani on epävarma tunteistaan.

Lokerointia tärkeämpää on se, miltä sinusta tuntuu ihastuksesi kanssa. Mikä läheisyydessä tuntuu hyvältä ja mikä ahdistaa? Koetko, että tarpeisiisi vastataan? Huomaatko, että läheisyys antaa sinulle hyvää oloa, turvallisuutta ja halua sitoutua uuteen kumppaniisi?

Elina Nurminen

Psykologi

Väestöliiton Parisuhdekeskus

Lähteet:

Kalmijn, Matthijs and Anne-Rigt Poortman. 2006. "His or Her Divorce? The Gendered Nature of Divorce and its Determinants." European Sociological Review, 22(2), 201-214.

Harris, Kathleen Mullan & J. Richard Udry. (2014) National Longitudinal Study of Adolescent to Adult Health (Add Health), 1994-2008 [Public Use]. ICPSR21600-v15. Chapel Hill, NC: Carolina Population Center, University of North Carolina-Chapel Hill/Ann Arbor, MI: Inter-university Consortium for Political and Social Research [distributors].

Kontula, O. (2009) Parisuhdeonnen avaimet ja esteet. Perhebarometri 2009. Väestöntutkimuslaitos, katsauksia E38/2008.

Miettinen, A. & Rotkirch, A. (2008) Milloin on lapsen aika? Lastenhankinnan toiveet ja esteet. Perhebarometri 2008. Väestöntutkimuslaitos, katsauksia E34/2008.

Wheeler, L.; Reis, H. & Nezlek, J. (1983) Loneliness, social interaction, and sex roles. Journal of Personality and Social Psychology, 45, 943–953.