Parisuhteen päätyttyä puoliso voi häiritä entistä kumppaniaan seuraamalla, uhkailemalla tai toisen kotiin tunkeutumalla. Ex-kumppani voi soittaa tai lähettää viestejä jatkuvasti. Tällaisilla teoilla hän saattaa syyllistyä useaan eri rikokseen.

Ei-toivottuja yhteydenottoja voi välttää salaamalla matkapuhelinnumeron ja osoitetiedot, vaihtamalla asunnon lukon sekä käyttämällä tietoteknisiä suojaus- ja estomenetelmiä. Lähestymiskiellon tarkoituksena on ehkäistä rikoksia ennalta ja parantaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään. Ex-kumppania voidaan kieltää ottamasta yhteyttä entiseen puolisoonsa. Lisätietoa lähestymiskiellosta on viranomaisen esitteessä.

Rikoslaissa on säädetty rangaistavaksi viestintärauhan rikkominen. Häirintä voi tapahtua puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostitse, internetin keskustelupalstoilla tai sosiaalisen median välityksellä. Rikos on kysymyksessä, jos viestit aiheuttavat uhrille huomattavaa haittaa tai häiriötä. Toistuvat tai jankuttavat, mutta sisällöltään asialliset viestit eivät yleensä ole rikoslain tarkoittamaa häirintää. Rikoksesta on kysymys, jos toistuvien asiattomien viestien tarkoituksena on esimerkiksi valvottaa toista tai pahoittaa tämän mieltä.

Entinen puoliso voi syyllistyä kotirauhan rikkomiseen, jos hän soittaa tai lähettää häiritseviä teksti- tai kuvaviestejä runsaasti yöaikaan vastaanottajan ollessa kotona. Jos viesteissä tai puheluissa uhkaillaan rikoksella tai väkivallalla, voi tekijä syyllistyä laittomaan uhkaukseen. Kunnianloukkaus on harvoin kysymyksessä kahden ihmisen välisessä viestittelyssä. Sen sijaan loukkaavan sisältöisen viestin laittaminen Facebookiin tai internetin keskustelupalstalle voi olla kunnianloukkaus.

Rikoslaissa rangaistavaksi säädetty vaino on toistuvaa, pitkäkestoista ja oikeudetonta uhrin piinaamista jatkuvilla yhteydenotoilla, uhkailuilla, seuraamisella ja tarkkailulla. Vaino on omiaan aiheuttamaan uhrissa pelkoa tai ahdistusta. Viranomaisilla on velvollisuus puuttua virallisen syytteen alaiseen vainoon myös ilman uhrin suostumusta.

Häirinnän tai vainon kohteeksi joutuneen kannattaa ottaa yhteyttä poliisiin, joka tutkii asiaa ja aloittaa rikostapauksen esitutkinnan. Poliisilta voi myös pyytää väliaikaista lähestymiskieltoa.

24.2.2016

Inga Koskinen
Asianajaja, varatuomari, OTK
asianajaja@ingakoskinen.fi

 

Inga Koskinen avaa lukijoille erotilanteissa sovellettavaa Suomen lainsäädäntöä. Kirjoitukset ovat informatiivisia eivätkä ne sisällä juridista neuvontaa.