Kansainvälisestä lapsikaappauksesta on kysymys, kun enintään 15-vuotias lapsi on viety ulkomaille ilman huoltajan suostumusta. Lapsi on myös voitu jättää palauttamatta ulkomailta vanhemman tapaamisoikeuden päätyttyä. Lapsen palauttamiseen sovelletaan Haagin lapsikaappaussopimusta.

Lapsen huoltajuus vaikuttaa siihen, kenen suostumus lapsen ulkomailla oleskeluun tarvitaan. Eri valtioissa lapsen huolto määräytyy eri tavoin. Kansainvälisen vanhempainvastuuta ja lastensuojelua koskeva Haagin sopimuksen perusteella sovelletaan lähtökohtaisesti lapsen asuinpaikan valtion lakia.  Suomen säännökset ovat lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa laissa.

Suomen lain mukaan molemmat vanhemmat ovat yhdessä lapsensa huoltajia, jos he ovat keskenään avioliitossa lapsen syntyessä. Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi on yksin äidin huollossa, vaikka lapsen isä tunnustaisikin isyytensä. Lapsen vanhemmat voivat muuttaa syntymän perusteella määräytyneen lapsen huollon sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella. Lapsen huoltajuus on mahdollista muuttaa myös tuomioistuimen päätöksellä.

Yhteishuoltajat päättävät yhdessä lasta koskevat tärkeät asiat, kuten lapsen asuinpaikan ja Suomen passin. Asuinpaikan muutokseen ja lapsen ulkomaille viemiseen tarvitaan molemman yhteishuoltajan suostumus riippumatta siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Yhteishuollossa olevien vanhempien huoltajuus on kuitenkin voitu sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä jakaa niin, että toinen huoltajista saa yksin päättää lapsen asuinpaikasta tai passin hakemisesta.

Yksinhuoltaja päättää yksin lapsen asioista ja myös lapsen ulkomaille viemisestä ilman toisen vanhemman suostumusta.

Lapsen huollon merkitys korostuu, jos lapsen vanhemmat eivät pysty yhdessä tekemään päätöksiä, eroavat tai asuvat erillään. Kansainvälisiin lapsikaappaussäännöksiin voi vedota vain sellainen lapsen huoltaja, jonka suostumus olisi tarvittu lapsen ulkomailla oleskeluun.

7.1.2016

 

Inga Koskinen
Asianajaja, varatuomari, OTK
asianajaja@ingakoskinen.fi 

 

Inga Koskinen avaa lukijoille erotilanteissa sovellettavaa Suomen lainsäädäntöä. Kirjoitukset ovat informatiivisia eivätkä ne sisällä juridista neuvontaa.