Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säätelee alaikäisten lasten huoltoa sekä vanhempien parisuhteen aikana että sen jälkeen. Lain säännökset koskevat  avio- ja avopuolisoiden lapsia. Avopuolisot asuvat samassa taloudessa eikä heitä ole vihitty avioliittoon.

Molemmat vanhemmat ovat yhdessä lapsensa huoltajia, jos he ovat keskenään avioliitossa lapsen syntyessä. Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi puolestaan on yksin äidin huollossa, vaikka lapsen isä tunnustaisikin isyytensä. Lapsen huollosta on sovittava tai päätettävä isyyden tunnustamisen lisäksi, mikäli lapsen huollon ei haluta olevan yksin äidillä. Lapsen syntymän yhteydessä tai myöhemmin vanhemmat voivat sopia sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella lapsen huollosta toisin, esimerkiksi että lapsi on vanhempiensa yhteishuollosta.

Avopuolisoiden erotessa lapsen huoltoa on mahdollista muuttaa. Jos vanhemmat ovat jo aikaisemmin sopineet lapsen yhteishuollosta ja haluavat yhteishuollon jatkuvan eron jälkeenkin, ei huoltoon tarvita muutoksia. Vanhempien erilleen muutto aiheuttaa kuitenkin tarpeen päättää lapsen asumisesta, oikeudesta tavata etävanhempaansa sekä lapsen elatuksesta. Näistä asioista lapsen vanhemmat voivat sopia sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella. Mikäli vanhemmat eivät pääse sovintoon, on asiaan haettava tuomioistuimen päätös. Tuomioistuimessakin asiaa voidaan vielä sovitella.

Mikäli avoliitossa olleet vanhemmat eivät ole sopineet tai hakeneet tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta, on lapsi äitinsä yksinhuollossa. Yhteishuoltoa haluavien vanhempien on sovittava sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä lapsen yhteishuollosta. Tämän lisäksi sopimus tai ratkaisu tarvitaan myös lapsen asumiseen, oikeuteen tavata etävanhempaansa ja elatukseen.

Avoerossa lapsen vanhempaa ei voida vastoin tahtoaan määrätä lapsen huoltajaksi tai yhteishuoltajaksi. Sosiaaliviranomaisen vahvistama sopimus tarkoittaa sitä, että molemmat lapsen vanhemmat ovat samaa mieltä huoltajuudesta ja että lapsen etu on otettu huomioon.

8.9.2016

Inga Koskinen
Asianajaja, varatuomari, OTK
asianajaja@ingakoskinen.fi

 

Inga Koskinen avaa lukijoille erotilanteissa sovellettavaa Suomen lainsäädäntöä. Kirjoitukset ovat informatiivisia eivätkä ne sisällä juridista neuvontaa.