Lapsen huolto ja huoltajien tehtävät säädetään lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa laissa. Lain mukaan lapsen yhteishuoltajat lähtökohtaisesti vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset.  Jos asialla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, huoltajien yhteisen päätöksen lisäksi edellytetään lapsen edun huomioon ottamista.

Lain mukaan huoltajien yhteisen päätöksen vaatimus voidaan poistaa yksilöityjen asioiden osalta. Yhteishuollossa olevien vanhempien huoltajuus on voitu sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä jakaa esimerkiksi niin, että lähihuoltaja saa yksin päättää lapsen asuinpaikasta tai passin hakemisesta. Jos tällainen yhteishuoltajien tehtävien jako on tehty, etähuoltajan suostumusta ei tarvita lapsen muuttoon.

Lain lähtökohdan mukaan yhteishuolto tarkoittaa käytännössä sitä, että huoltajat keskustelevat lapsen asioista ja päättävät asiat yhdessä. Ristiriitoja aiheutuu huoltajien asuessa erillään, jos lähihuoltaja haluaa muuttaa lapsen kanssa etähuoltajan vastustaessa muuttoa. Vaikka laki edellyttää yhteishuoltajien yhteistä päätöstä, ei etähuoltajalla kuitenkaan ole käytettävissä pakkokeinoa, jonka avulla hän voisi estää lähihuoltajan ja lapsen muuton Suomessa.

Lähihuoltajan ja lapsen muutto voi esimerkiksi muuttomatkan pituuden vuoksi olla niin olennainen muutos, että lapsen tapaamissopimus on neuvoteltava uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Lähihuoltaja voi osallistua tarvittaessa niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat muuton jälkeisen tapaamisoikeuden toteuttamisesta. Lähihuoltajan muuttotilanteessa lapsen edun mukainen ratkaisu voi myös olla, että huoltajat sopivat lapsen muuttavan etähuoltajan luokse.

Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, he voivat hakea asiaan päätöstä käräjäoikeudesta. Etähuoltaja voi vaatia itselleen lähihuoltajuutta eli lasta asumaan luokseen. Käräjäoikeus pyytää tarvittaessa päätöksen teon tueksi olosuhdeselvityksen sosiaalilautakunnalta. Huoltajien käytettävissä ovat myös sovittelupalvelut.

31.5.2016

Inga Koskinen
Asianajaja, varatuomari, OTK
asianajaja@ingakoskinen.fi

 

Inga Koskinen avaa lukijoille erotilanteissa sovellettavaa Suomen lainsäädäntöä. Kirjoitukset ovat informatiivisia eivätkä ne sisällä juridista neuvontaa.