Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että tietty henkilö tulisi tekemään toisen henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muuten vakavasti häiritsemään tätä. Lähestymiskielto voi olla myös perheen sisäinen.

Perusmuotoisessa lähestymiskiellossa siihen määrätty henkilö ei saa tavata tai ottaa yhteyttä suojattavaan henkilöön taikka yrittää tätä. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla. Laajennettu lähestymiskielto kieltää lisäksi oleskelun suojattavan henkilön vakinaisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun erikseen määritellyn niihin rinnastettavan paikan lähellä.

Lähestymiskiellosta päättää yleensä joko suojattavan henkilön kotipaikan tai suojauspaikan käräjäoikeus. Lähestymiskieltoa voi pyytää uhattu, syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Lähestymiskiellon hakeminen annetaan tiedoksi sen kohteena olevalle henkilölle, jolla on oikeus vastata kirjallisesti hakemukseen, jollei asiaa määrätä suoraan pääkäsittelyyn. Lähestymiskieltoon haetun poissaolo ei estä asian ratkaisua. Asia on käsiteltävä kiireellisenä. Tarvittaessa poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon. Lähestymiskielto voidaan määrätä kerrallaan enintään 1 vuoden ajaksi ja se astuu voimaan heti käsittelyn päätyttyä. Hakemus voidaan uudistaa sen voimassaoloaikana. Lähestymiskiellon rikkomisesta voi saada sakkoja tai enintään yhden vuoden vankeutta.