Perintökaaren mukaan ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset eli lapset. Perittävän kuolinhetkellä elossa olevat lapset perivät vanhempansa yhtä suurin osuuksin. Esimerkiksi jos perittävällä on kolme lasta, perii heistä jokainen lähtökohtaisesti yhden kolmasosan perinnöstä.

Perittävän jälkeen jäävään omaisuuteen eli jäämistön suuruuteen vaikuttaa perittävän avioliitto. Mikäli vainaja oli kuollessaan avioliitossa, toimitetaan lain mukaan ensin ositus ja vasta sen jälkeen perinnönjako. Osituksen perusteella määräytyy perittävän osuus puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä eli jäämistö, jonka perilliset saavat perintönä.

Jos leski on varakkaampi kuin perittävä, ei lesken tarvitse luovuttaa tasinkoa perillisille. Tällaisessa tilanteessa perillisille jaettava jäämistö on pienempi kuin lesken omaisuus ja leski saa pitää oman omaisuutensa.

Jos leskellä on vähemmän omaisuutta kuin perittävällä, saa hän kuolinpesän varoista itselleen tasinkoa. Lesken kuoltua hänen perillisensä saavat siis myös omaisuutta, joka on peräisin ensiksi kuolleelta puolisolta tasinkona. Tällä on merkitystä, jos puolisoilla ei ole yhteisiä lapsia tai jos heillä on yhteisten lasten lisäksi lapsia aiemmista parisuhteista.

Puolisot voivat tehdä avioehtosopimuksen, jolloin kummankin puolison omaisuuden perivät vain tämän omat lapset.

Perittävällä saattaa olla lapsia useammasta parisuhteesta. Perittävän jokainen lapsi on tasavertainen perillinen riippumatta siitä, kuka on lapsen toinen vanhempi. Esimerkiksi perittävällä on nykyisestä avioliitosta yksi lapsi ja aiemmasta avioliitosta kaksi lasta. Jokainen lapsi perii lähtökohtaisesti yhden kolmasosan jäämistöstä.

Leskellä on lain mukaan oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan, elleivät perilliset vaadi jakoa. Leskellä on joka tapauksessa oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon.

Testamentilla voidaan muuttaa lainmukaista perimysjärjestystä. Perittävä voi tehdä testamentin nykyisen puolisonsa hyväksi tai määrätä jollekin lapsista suuremman perintöosuuden kuin muille. Esimerkiksi jos puolisot kartuttavat omaisuutta yhdessä ja heillä on yhteisiä lapsia, voidaan testamentilla määrätä omaisuutta yhteisille lapsille enemmän kuin aiemmasta parisuhteesta oleville lapsille.

Testamentin tehokkuutta rajoittaa kuitenkin rintaperillisen lakiosaoikeus eli lapsen oikeus vaatia itselleen puolet omasta perintöosuudestaan. Jos perittävällä on kolme lasta, on jokaisella oikeus vaatia lakiosansa eli yksi kuudesosa jäämistöstä perittävän tekemästä testamentista huolimatta.

Uusperheiden tilanteet ovat erilaisia, joten omien toiveiden toteutuminen kannattaa varmistaa asiantuntijan avustuksella.

14.2.2018

Inga Koskinen
Varatuomari, OTK
lakipalvelu@ingakoskinen.fi

 

Inga Koskinen avaa lukijoille erotilanteissa sovellettavaa Suomen lainsäädäntöä. Kirjoitukset ovat informatiivisia eivätkä ne sisällä juridista neuvontaa.