Tyhjä pesä kuvaa elämänvaihetta, jossa aikuistuneet lapset muuttavat pois kotoa, ja vanhemmat jäävät kahden. Tyhjän pesän vaihe on merkittävä parisuhteelle: Eliniän noustessa ja lasten lukumäärän vähentyessä suurin osa parisuhteesta eletään lasten lähdettyä kotoa.

Tyhjän pesän vaiheella on vaihtelevia vaikutuksia vanhempien psyykkiseen hyvinvointiin. Se saattaa lisääntyä lasten muutettua pois. Lasten lähteminen lisää vapautta ja vähentää stressiä. Vanhemman roolin ja vastuun helpottuessa tyhjä pesä voi tuntua hyvältä. Mieliala kohoaa niillä, jotka pitävät säännöllisesti yhteyttä lapsiinsa. Vastaavasti iso huoli lapsista heikentää vanhempien hyvinvointia.

Harvat vanhemmat kokevat erityisen hankalia tunteita ja sopeutumisvaikeuksia lasten muutettua pois kotoa. Vanhempien kokemukset tyhjenevästä pesästä ovat pikemminkin ristiriitaisia, kuten yhtäaikainen surun ja helpotuksen tunne.

Uusi rooli perheessä tarkasteluun

Joskus lasten poismuutto herättää vanhemmissa voimakkaita masennuksen, ahdistuksen ja yksinäisyyden tunteita. Vanhempi saattaa joutua identiteettikriisiin. Silloin hänen täytyy pohtia aiempaa syvemmin uutta rooliaan perheessä ja yhteiskunnassa. Lasten poismuuton myötä vanhempien sosiaaliset suhteet saattavat vähentyä. Tämä taas aiheuttaa yksinäisyyttä. Raskaiden elämäntilanteiden kuten omien vanhempien kuoleman kasautuminen samoihin vuosiin, lisää todennäköisyyttä kärsiä tyhjän pesän syndroomasta.

Sopeutumiseen vaikuttaa vanhempien käsitys siitä, milloin lapsen on sopivaa muuttaa pois kotoa. On helpompi sopeutua, jos lapsen muutto tapahtuu odotetussa aikataulussa. Äidin ja isän kokopäiväisen työssäkäynnin on havaittu vähentävän hankaliksi koettuja tunteita. Iäkkäiden vanhempien on todettu sopeutuvan nuoria vanhempia paremmin. Sopeutumisessa auttavat ystävät, sukulaiset ja harrastuspiirit. Vanhempien on hyvä pohtia, missä tilanteissa he voivat kokea olevansa aikuiselle lapselle yhä tärkeitä. Hyvät suhteet ja yhteydenpito lapsiin auttavat muutoksen keskellä.

Parisuhde on merkittävä voimavara tyhjän pesän vaiheessa. Lasten poismuutto merkitsee parisuhteelle ensisijaisesti lisääntyvää tyytyväisyyttä. Tutkimusten mukaan sekä äitien että isien kokemus parisuhteen laadusta ja parisuhdetyytyväisyys paranevat lasten kasvatusvaiheen ja poismuuton jälkeen. Tyytyväisyyttä selittää mahdollisuus nauttia yhteisestä ajasta, ilo uudelleen löydetystä vapaudesta sekä työn ja perheen yhteensovittamisongelmien väheneminen.

Vastaavalla tavalla parisuhdetyytyväisyys laskee, mikäli lapset poismuuton jälkeen palaavatkin vanhempien luo esimerkiksi työttömyyden tai avio-ongelmien takia. Näiden ”bumerangi-lasten” paluu takaisin lapsuudenkotiin merkitsee vanhempien parisuhteelle usein seksuaalielämän vähenemistä.

Ennakoi tuleva elämänmuutos

Kriisi voi yllättää parisuhteen, joka on lapsiperheen arjessa ”laitettu hyllylle”. Parisuhteen käsittelemättömät ristiriidat nousevat pintaan, ja puolisot joutuvat tutustumaan toisiinsa uudelleen. Puolisot ovat myös saattaneet pysytellä epätyydyttävässä parisuhteessa, kunnes lapset ovat muuttaneet pois. Kriisiä voi ehkäistä ennalta pohtimalla tulevaa elämänmuutosta jo ennen lasten poismuuttoa. Tiedostamalla etääntymisen ja käsittelemättömät parisuhdeongelmat voi niihin puuttua jo ennen kriisin kärjistymistä. Tyhjän pesän vaiheessa kannustamme hakemaan apua pariterapiasta.

Siirtyminen tyhjän pesän vaiheeseen on sopeutumista aivan uuteen elämäntilanteeseen. On tärkeää antaa itselle lupa kokea ristiriitaisia tunteita, joista voi keskustella puolison, ystävien tai ammattiauttajan kanssa. Uusi elämänvaihe kannustaa puolisoita uudistamaan suhdettaan ja etsimään suhteeseensa sisältöä, joka tuottaa iloa ja lisää lämpöä ja läheisyyttä. Puolison kanssa voi pohtia, mitä vapautuneelta ajalta ja parisuhteelta toivoo. Parhaimmillaan tyhjenevä pesä antaa aikaa itselle ja parisuhteelle. Kriittisesti ajatellen: pesähän ei ole tyhjä. Se voi täyttyä pariskunnan uudella vapaudella, keskustelulla, naurulla ja läheisyydellä.

Elina Nurminen
Psykologi
Väestöliiton parisuhdekeskus

Lähteet:
Bouchard, Geneviève (2013). How do parents react when their children leave home? An integrative review. Journal of Adult Development. [Julkaisu Internetissä 26.10.2013]

Chen, Dianbing; Yang, Xinxiao & Aagard, Steve Dale (2012). The Empty nest syndrome: Ways to enhance quality of life. Educational Gerontology (38). 520-529.