Väkivallasta parisuhteessa on vaikea puhua ulkopuolisille. Hävettää ja on syyllinen olo. Miksi mieheni lyö? Miksi en osaa lähteä? Häpeä ja halu vaieta voivat olla vielä suuremmat, kun roolit ovat toisin päin. Miestään ja lapsiaan lyövä nainen on yhteiskunnassa lähes näkymättömäksi vaiettu ilmiö. Avun hakeminen on vaikeaa niin väkivaltaa kokevana kuin väkivaltaa tekevänä naisena.

Nainen voi perustella puolisonsa pahoinpitelyä päihteillä, sairaudella, lyhyellä pinnalla tai mustasukkaisuudella. Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa nainen saattaa selittää vaikkapa väsymyksellä. Ammattiauttajalle on vaikea puhua lasten huostaanoton pelossa.

Väkivaltainen nainen käy läpi monenlaisia tunteita. Häpeä kalvaa. Syyllisyys teoista painaa. Jotkut naiset taas ovat kokeneet hetkellistä voimaantumisen tunnetta toimiessaan väkivaltaisesti. Toisaalta voi olla, että nainen ei edes tunnista tekojaan väkivallaksi.

Perheen tai suvun naisten antamalla mallilla on erityisen vahva vaikutus siihen, että nainen alkaa käyttää väkivaltaa. Monella väkivaltaisesti käyttäytyvällä naisella onkin tausta, jossa häntä on satutettu. Vaihtoehtoisesti nainen on voinut kokea, että perhe ei suojellut ulkopuolelta tulevalta satuttamiselta. Tällaisessa ympäristössä kasvanut nainen näkee maailman pahana paikkana, jossa vain vahvat pärjäävät.

Väkivalta on naisen keino yrittää ratkaista sietämättömältä tuntuva tilanne. Hän ei tiedä tai osaa turvautua muihin keinoihin, mutta väkivalta ratkaisuna ei ole koskaan hyvä. Mikään ei oikeuta ihmistä käyttämään väkivaltaa. Jos nainen haluaa lopettaa väkivaltaisen käytöksen, hänen tulee aloittaa ongelman myöntämisestä ja vastuun ottamisesta omista teoistaan.

Psykologille tai psykoterapeutille voi luottamuksellisesti puhua kamppailustaan väkivaltaisuutta vastaan. Ammattilaisen kanssa on turvallista tunnistaa ja käsitellä niitä ajatusmalleja, jotka saavat käyttämään väkivaltaa tukalissa tilanteissa. Keskusteluissa ei etsitä syyllistä, vaan pyritään auttamaan väkivallan lopettamisessa. Väkivaltaisuuden lopettamiseksi on oivallettava, millaiset muutokset auttavat löytämään muita tapoja ratkaista tilanteet. Ammattilainen tukee näiden muutosten havaitsemisessa. Aina on mahdollista löytää väkivaltaa parempi ratkaisu.

Sanna Korpela
psykologi

 

Lähteet:

Batchelor, S.A. (2005) ‘Prove me the bam!’: victimization and agency in the lives of young women who commit violent offences. Probation Journal, 52, 358–375.

Frisell, T., Lichtenstein, P. & Långström, N. (2010) Violent crime runs in families: a total population study of 12.5 million individuals. Psychological Medicine, 1–9.

Lattu, E. (2016) Naisten tekemä väkivalta. Acta Universitatis 2176, Tampere University Press, Tampere 2016.

Milner, J. & Singleton, T. (2008) Domestic violence: solution-focused practice with men and women who are violent. Journal of Family Therapy, 30, 29–53.