Parisuhde on kahden erilaisen ihmisen suhde, jossa ristiriidat ovat väistämättömiä. Osa ristiriidoista on ratkaistavissa ja osa on niin sanottuja ikuisia ristiriitoja, joita ei voida ratkaista. Niidenkin kanssa kuitenkin voi oppia elämään. Tutkimusten mukaan sekä onnellisissa että onnettomissa parisuhteissa on ongelmia ja riitoja. Onnellisuuden kannalta keskeistä onkin, miten tulee ongelmien kanssa toimeen. Miten pari osaa käsitellä ristiriitoja ja kuinka hallitsevia tai kuluttavia ne ovat?
Ristiriidat ovat parhaimmillaan mahdollisuus luoda läheisyyttä ja tutustua toiseen syvemmin. 

Tunteiden säätely tarkoittaa ihmisen keinoja lievittää tai vahvistaa tunnereaktioita tavoitteiden saavuttamiseksi ja tasapainon säilyttämiseksi. Parisuhteessa keskeistä on, miten vahvistetaan ja pidetään yllä keskinäistä hyvää ilmapiiriä ja miten lievitetään vaikeuksia. Sekä kielteiset että myönteiset tunteet ovat tärkeitä. Myönteiset tunteet ylläpitävät keskinäistä läheisyyttä. Kielteiset tunteet ovat viestejä siitä, mikä ei toimi ja mitä tarvitsemme.

Tapoja myönteisyyden vahvistamiseen

Toisen tunteminen

Pyri uteliaisuuteen toisen sisäistä maailmaa kohtaan. Pysähdy kysymään kerran viikossa, mitä toinen toivoo? Mitä pelkää? Mistä on huolissaan? Mistä haaveilee? Avoimet kysymykset viestivät kiinnostusta ja auttavat keskustelua: 

”Miten päiväsi meni?”

Arvostuksen osoittaminen

Kiitos, kehu ja toisen arvostaminen ääneen tuntuvat hyvältä. Se herättää kiitollisuuden ja lämmön tunteita. Kiitos ja kehu motivoi tuhat kertaa paremmin kuin kritiikki. Parisuhteen hoitamisen ei tarvitse olla isoja ja näyttäviä asioita, vaan pikemminkin paljon pieniä asioita.

 ”Näytätte ihanilta kun leikitte noin” 

”Kiitos, kun tiskasit”.

Toisen puoleen kääntyminen

Pienissä arjen tilanteissa haemme monin pienin tavoin yhteyttä kumppaniin. Kyse voi olla esimerkiksi huomion, keskustelun, helpotuksen, vitsailun, hellyyden, seksin tai tuen hakemisesta toiselta: 

”Olen huolissaan veljestäni”

”Voisitko kylvettää vauvan?”

Yleensä emme ole kovin tietoisia näissä tilanteissa. Aina emme myöskään osaa lähettää kovin selkeitä viestejä. Aloitteeseen voi vastata kolmella tavalla: kääntyä toisen puoleen ja vastata aloitteeseen, jättää sen huomiota tai vastata kielteisesti. Toisen puoleen kääntyminen lujittaa läheisyyttä ja viestii toiselle, että hän on arvokas ja tärkeä.

Stressiä lievittävä keskustelu

Stressiä lievittävässä keskustelussa otetaan vastaan kumppanin ajatukset ja tunteet. Keskitytään olemaan toiselle läsnä, kuuntelemaan ja ymmärtämään. Keskustelussa ei neuvota tai esitetä ratkaisuja. Ymmärryksen täytyy edeltää neuvontaa.

Kuulijana

  • Osoita mielenkiintoa ja kysy avoimia kysymyksiä: ”Miltä se tuntui?”
  • Osoita ymmärrystä: ”Minuakin suututtaisi tuossa tilanteessa”
  • Tarjoa tukea: ”En hyväksy sitä, että hän loukkaa sinua”
  • Osoita hellyyttä: ”Tule tänne niin halataan. Et ole yksin”

Kuulijan kannattaa välttää

  • Puolison huomiotta jättämistä
  • Vastaamattomuutta
  • Kriittisyyttä
  • Mielipahan aiheuttajan puolelle asettumista

Keinoja rakentavaan ristiriitojen kohtaamiseen

Pehmeä aloitus

Aloita keskustelu vuorovaikutusta edistävästi. Valitse keskustelulle sopiva aika. Puhu omasta kokemuksestasi ja kuvaile tilanne syyttämättä toista. Kerro mitä tarvitset. Vuorovaikutus on kehämäistä ja jatkuu yleensä siinä sävyssä, jossa se on aloitettu. Älä varastoi mielipahaa. Vältä totaalisia ilmaisuja ”sinä aina” tai ”sinä et koskaan”.

Vaikutuksen hyväksyminen

Ristiriitatilanteessa molempien kokemukset tilanteesta ovat tosia. Ei ole hyödyllistä riidellä siitä, kumman kokemus on oikea ja kumman väärä. Ota vakavasti toisen näkemys, yritä ymmärtää se, kysy tarkennusta ja pyri eläytymään toisen asemaan. Toiselle tulee mahdolliseksi kuulla sinua yleensä vasta sitten, kun olet kuullut ensin hänen kantansa ja osoittanut, että ymmärrät sen. Ota vastuu omasta osuudestasi ristiriidassa, ole valmis tarkastelemaan ja muuttamaan omaa osuuttasi.

”Ymmärrän, että olet pettynyt siihen, että minulle tuli työmatka. Olet ollut niin paljon yksin vauvan kanssa. En tainnut kuulla sinua tarpeeksi.”

Aikalisä – rauhoittuminen

Kun riidellessä tunteet vyöryvät yli, havainnointi ja ratkaisuvaihtoehdot kapeutuvat. Opettele rauhoittamaan itseäsi ja harjoittele tilanteen pysäyttämistä. Aikalisä tarkoittaa, että rauhoitutaan vähintään puoli tuntia. Aikalisä sovitaan yhdessä. Yksipuolinen aikalisä voi pahentaa tilannetta, jos toinen kokee sen vetäytymisenä ja hylkäämisenä. Aikalisää ei pidä käyttää vihan lietsomiseen. Asiaan palataan vasta, kun ollaan rauhoituttu.

”Voidaanko palata asiaan myöhemmin, olen nyt liian kiivas?”

Kompromissit

Kompromisseissa molemmat saavat osittain mitä haluavat ja saavat osallistua päätöksentekoon. On myös asioita, joissa ei voi tehdä kompromisseja. Päätöksenteossa kannattaa pohtia, missä asioissa voi joustaa ja missä ei.

Korjaava vuorovaikutus

Korjaava vuorovaikutus tarkoittaa omaa vastuun huomaamista vuorovaikutuksen kulusta. Jarruta silloin, kun huomaat keskustelun kääntyvän väärälle uralle. Tutkimusten mukaan hyvässäkin vuorovaikutuksessa on paljon epäselvää ja ohittamista. Onnelliset parit käyttävät paljon korjaavaa vuorovaikutusta.

”Anteeksi, ylireagoin”

”Saatan olla väärässä”

”Sanoinko jotain hassusti?”

Sovinto

Hyvässä sovinnossa molempien tunteet nähdään hyväksyttyinä ja oikeutettuina. Ristiriitaa ei kuitenkaan välttämättä pystytä ratkaisemaan. Molempien näkökulmat ymmärretään ja otetaan huomioon. Kumpikin ottaa vastuun omasta käytöksestään ja miettii, miten vastaava tilanne vältetään tulevaisuudessa. Sovintoon  kuuluu usein kosketus. Sovinto lasten nähden antaa mallin siitä, miten ristiriidoista voi päästä yli.

Unelmien tunnistaminen

Ristiriitojen taustalla voivat olla tärkeät elämänunelmat tai -arvot. On tärkeää pyrkiä kunnioittamaan toisen unelmia.

Tuhoava vuorovaikutus – vältä näitä

Tuhoava vuorovaikutus, ilman korjaamista tai sovittelua, ennustaa parin ajautumista eroon. Riidoissa voi käydä niin, että molemmat puhuvat, mutta kumpikaan ei kuuntele toisiaan.

Parin pitkäkestoinen riitaisuus vaikeuttaa vanhempien kykyä vastata lapsen tarpeisiin. Pieniä lapsia tulisi suojata vanhempien vaikeilta ristiriidoilta. Lapset herkästi syyttävät itseään tai alkavat pelätä vanhempien eroamista. Ristiriidat lisäävät vanhempien ärtyisyyttä ja ahdistuneisuutta, mikä vaikeuttaa rakentavaa ongelmanratkaisua. Silloin arjen yhteispeli hankaloituu. Vanhemman stressi heikentää lapsen tarpeiden ymmärtämistä. Vanhempien stressi lisää lasten ärtyisyyttä ja itkuisuutta, mikä puolestaan kuormittaa vanhempia entisestään. Perhe voi ajautua negatiiviseen kehään, jossa tunteiden säätely vaikeutuu. Myös vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutus voi muuttua negatiiviseksi.

Kun perheessä on pitkittyneitä ristiriitoja, lasten riski mielenterveysongelmiin, sairasteluun ja käyttäytymisen ongelmiin lisääntyy ja lasten on vaikeampi omaksua sosiaalisia taitoja.

Toisen kritisointi

Toisen leimaaminen ja toisen virheiden osoittaminen on tuhoavaa vuorovaikutusta. On eri asiaa ilmaista mielipahaansa ”olen pettynyt, että emme syöneet yhdessä” kuin kritisoida toista ”olet aina myöhässä ja pilaat illan”.

Puolustuskannalle vetäytyminen

Puolustuskannalle vetäytyminen on usein vastaus kritiikkiin. Puolustuskannelle vetäytyjä voi muuttua hyökkääväksi ”olet surkea kokki, mitä sitten, vaikka myöhästyn”. Hän voi alkaa kuuluttaa syyttömyyttään ottamatta vastuutta ”en myöhästy juuri koskaan”. Tai hän voi alkaa valittaa uhrina ”en voinut sille mitään, pomoni käski jäämään töihin”. Puolustuskannalle vetäytymiselle vastakkainen reaktio on hyväksyä vastuu omasta osuudestaan toisen pettymyksessä ”anteeksi, olenkin vähän myöhässä”.

Halveksunta

Halveksunnan osoittaminen toista kohtaan on vahvin avioeron ennustaja. Halveksunta voi olla sanatonta tai sanallista, suoraa ”Kuvotat minua” tai epäsuoraa ”Miten ikinä hyvität minulle ainaisen myöhästelysi?”

Vetäytyminen

Puolison poissaolevuus ja reagoimattomuus on toiselle raskasta. Vetäytyminen mykkyyteen ei ole aina tietoista, vaan heijastelee keinottomuutta ristiriitatilanteessa.
 

Puhumisen ja kuuntelemisen taidot

 

   Puhumisen taidot

  • Puhu täsmällisesti ja konkreettisin esimerkein mieltä painavista asioista.
  • Ilmaise asiat myönteisen kautta; kerro mitä haluat, älä niin korosta sitä, mitä et halua.
  • Sanoita, mitä puoliso tekee hyvin ja oikein.
  • Vältä syytöstä.
  • Kerro vaikeista asioista ja tarpeistasi olematta vihamielinen tai epäkohtelias.
  • Jaa tunteitasi ja ajatuksiasi.

 

 

   Kuuntelemisen taidot

  • Keskity toiseen, kun hän puhuu, ota hyvä katsekontakti.
  • Kuuntele aktiivisesti.
  • Kysy avoimia kysymyksiä, älä oleta.
  • Anna toisen kertoa rauhassa keskeytyksettä.
  • Yritä ymmärtää, silloinkin kun olet eri mieltä.
  • Kommunikoi, että olet kuullut ja ymmärtänyt, varmista oletko ymmärtänyt oikein - ennen kuin ilmaiset olevasi eri mieltä.
  • Keskustele pikemminkin minä-muodossa kuin sinä-muodossa.