Parisuhteissa elävien halujen epätasapaino on lisääntynyt. Suomalaisen FINSEX-tutkimuksen mukaan halun puute on lisääntynyt naisilla 2000-luvulla selvästi. Miehillä samaa muutosta ei ole näkyvissä. Parit joutuvatkin yhä useammin kohtaamaan haluttomuuden aiheuttamia ongelmia.

Seksuaalisuus on parisuhdetta motivoiva tekijä. Tunteet ovat avainasemassa parisuhteen muodostuessa, sillä ilman seksuaalista vetovoimaa ja halua harvoin solmitaan parisuhdetta. Jos halu myöhemmin katoaakin, parisuhteelta putoaa sen keskeinen perusta pois.

Uudessa tilanteessa pari joutuu puntaroimaan, mitä halun puute tarkoittaa. Riittääkö ystävyys ja yhteinen elämä parisuhteeksi? Tilannetta hankaloittaa se, että muutokset tapahtuvat yleensä vähitellen. Niitä ei välttämättä huomaa, ennen kuin tilanne on kehittynyt liian vaikeaksi.

Halujen epätasapainon vuoksi parit joutuvat neuvottelemaan, kuinka ratkaista tilanne, kun toinen haluaa enemmän kuin kumppani. Haluttomuus vaikuttaa parisuhteen hyvinvointiin ja esimerkiksi myös läheisyyteen. Parit, jotka harrastavat vähän seksiä, eivät nimittäin yleensä korvaa sitä muulla läheisyydellä ja hellyydellä. Niillä pareilla, jotka harrastavat paljon seksiä, on myös paljon läheisyyttä ja hellyyttä suhteessaan.

Ruuhkavuodet lisäävät haluttomuutta

Yleensä haluttomuusongelmat keskittyvät niin sanottuihin ruuhkavuosiin. Kun pari hoitaa lapsia ja parisuhdetta ja luo uraa, ei aika ja energia välttämättä enää riitä muuhun. Ei enää jaksa ja halua niin paljon. Tästä kertoo myös FINSEX-tutkimuksen tulos, jonka mukaan ruuhkavuosien yhdyntöjen määrät ovat tipahtaneet 2000-luvulla.

Halun puute on yleisempää naisilla, mutta se ei kuitenkaan ole pelkästään naisten ongelma. Noin kymmenessä prosentissa tapauksista nainen haluaa enemmän kuin mies. Miehillä halun puute näkyy enemmän vasta eläkeiässä. Naisten halun puute esiintyy tasaisemmin eri ikävaiheissa.

Yleensä kaikkien parien seksielämä sujuu suhteen alussa hyvin, sillä seksuaalinen vetovoima on suuri. Ensimmäinen käännekohta kohti haluttomuutta voi olla se, kun toinen sanoo ensimmäisen kerran, ettei nyt halua tai jaksa. Sen jälkeen seksistä joudutaan neuvottelemaan, eikä se ole enää niin automaattista kuin alkuhuumassa.

Toinen käännekohta on se, kun toinen ajattelee, ettei enää kannata edes kysyä tai yrittää. Yleensä tämä tilanne syntyy, kun hän on kokenut liian monta torjuntaa ja pettymystä. Tässä vaiheessa kellojen pitäisi soida molemmilla osapuolilla, sillä parisuhde on ajautunut kriisiin.

Tilanne aiheuttaa myös syyllisyyttä ja pelkoa

Yleensä haluttomuus on helpompi tilanne sille, joka haluaa vähemmän. Hän saa sen, mitä haluaa, kun seksi vähenee. Tilanne voi kuitenkin aiheuttaa syyllisyyttä. Usein tiedetään, että kumppani haluaisi enemmän. Se voi synnyttää pelkoja siitä, onko oma haluttomuus uhka suhteelle. Etsiikö kumppani toisen, joka haluaa enemmän?

Vähemmän haluavalla on myös enemmän valtaa parisuhteessa. Hän periaatteessa päättää, milloin seksiä on, kun toinen taas joutuu tekemään myönnytyksiä. Yhdysvaltalaistutkimukset kertovat, että haluttomuuden myötä seksistä voi tulla parisuhteessa kauppatavaraa. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi vastapalvelukseksi kotitöiden tekemiselle.

Haluttomuus on vaikea asia, ja siitä yli pääseminen vaatii yksilöllisiä keinoja. Ei siis olemassa yleispäteviä neuvoja, jotka toimisivat kaikkien kohdalla. On kuitenkin tärkeää muistaa, että parisuhde on hyvä silloin, kun molemmat kokevat saavansa suhteelta jotain.

Parisuhteen oikeudenmukaisuutta on se, että molemmat saavat suhteelta yhtä paljon kuin sille antavat. Seksuaalisuudessa tämä tarkoittaa sitä, että molemmat ilmaisevat halua ja nautintoa toisilleen. Molemmilla on parisuhteessa oikeus kokea olevansa haluttu kumppani.

Osmo Kontula
Tutkimusprofessori
Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto

Toimittanut Anne Leinonen