Kuukauden kolumni

Teen parhaillaan tutkimusta perheestä ja sukulaisuudesta. Yritän saada perheeseen ja sukulaisuuteen uutta näkökulmaa. Vastoin nykyisiä tutkimustrendejä, minua kiinnostavat säännöt, joiden varassa perhettä ja sukulaisuutta rakennetaan.

Ihmiset liikkuvat yhä enemmän eri puolilla maailmaa työn, opintojen ja lomamatkojen vuoksi, ja suhteita yli rajojen syntyy jatkuvasti enemmän. Yli 58 000 suomalaisessa avo- tai avioliitossa puoliso on syntynyt ulkomailla ja vuosittain vajaat neljätuhatta suomalaista avioituu ulkomaan kansalaisen kanssa.

Rintamaidosta, pitkästä pinnasta, kotona olemisesta, luomusoseesta, muffinintuoksusta, lähiruuasta, kestovaipoista, siististä kodista, virikkeistä, pottakakasta, muskarireissuista, raskausarvista, valvotuista öistä? Niistäkö on hyvät äidit tehty?

Kun ihmiset valittavat seksielämänsä tylsyydestä, keskeinen valituksen aihe ei ole välttämättä seksin määrä, vaan se, että heidän seksinsä laatu voisi olla parempi. Tällöin voi ajatella, että seksiä ei ole koettu riittävän eroottiseksi tai vaikuttavaksi. Ihmiset kaipaavat seksiinsä intensiivisyyttä ja jotakin ”säteilyä”.

Milloin on hyvä aika perustaa perhe ja saada lapsia? Elämme aikana, jolloin kuvittelemme, että meillä on itsestään selvä oikeus ja mahdollisuus päättää milloin lapset saavat tulla. Ja näinhän se enimmäkseen on. Kuitenkin hyvin monien kohdalla tämä ei toteudu halutulla ja suunnitellulla tavalla. Ja tilanne tulee usein täytenä yllätyksenä.

Vauvakuume nousee vain naisille, väittää Juhani Seppänen kirjassaan Ensimmäinen sana on isä: ”Se on leimallisesti naistentauti. En ole törmännyt mieheen, joka olisi vaivasta kärsinyt. Kyseessä on vaarallinen sairaus, joka on tuhonnut monta onnellisesti alkanutta avioliittoa.”

”Kuka on maailman ihanin tyttö?” kysyn. ”Minä!!” vastaa 3-vuotias kiihkeästi vailla aavistustakaan epäröinnistä. Hän on kuullut sen ympäriltään useasti, mutta on vakavan varma asiasta myös itse.

Ihmisten mahdollisuudet olla kontaktissa toistensa kanssa ovat lisääntyneet sosiaalisen median kautta moninkertaisiksi. Tämä on luonut monille hyvän väylän luoda merkittäviä ihmissuhteita. Monet parit ovat löytäneet toisensa netin seuranhakupalstoilla. Tässä muutoksessa on kuitenkin myös toinen puoli: mahdollisuudet rinnakkaissuhteisiin ovat myös lisääntyneet.

”Hei, hei, mukavaa päivää rakas, äiti hakee sinut iltapäivällä.” Pieni vilkuttaa ja antaa lentosuukon. Auton valot vilkahtavat, kun isä ja poika lähtevät päiväkodille. Itku puristaa rinnassa ja sydämessä: mitä ihmettä olen mennyt tekemään?

Keväällä tein pienen tutkielman senioripareista. Tein tutkielman kenttätyönä, käymällä ikääntyvien kotona haastattelemassa. Ovella vastaan köpöttivät vanha herra, vanha rouva ja vanha koira, kaikki yhtä ystävällisinä. Sain nauttia unohtumattoman hyvää pannukahvia ja kotitekoisia kakkuja.

Perheen keskeisiin tehtäviin kuuluu sosiaalisen pääoman siirtäminen lapsille. Tämä onnistuu, kun perhe nojaa yhteisen hyvän ja solidaarisuuden periaatteisiin.

“Miksi nainen ei lähde?”, on usein kysytty kysymys. Läheisestä, joka saa tietää ystävänsä tai tuttavansa elävän väkivaltaisessa parisuhteessa tilanne tuntuu usein sietämättömältä kestää. Se herättää voimakasta vihaa, turhautumista, surua ja epätoivoa.

Mitä tehdä, kun läheisin ihminen pettää luottamuksen? Kuinka selvitä tästä haavasta ja samalla säilyttää tärkeä ihmissuhde? Nämä ovat kysymyksiä, joiden kanssa monet parisuhde- ja nettivastaanotolle tulevat ihmiset painivat. Toivoa kuitenkin on niin kauan kun on tahtoa mennä kivun läpi ja kohdata toinen.

Joitain aikoja sitten perheemme kohtasi suuria terveyteen liittyviä huolia. Pelot, haasteet ja murheet täyttivät mielemme. Ja tutuksi tuli lause ”Hädässä ystävä tunnetaan”.