Perhe-elämän kriisi voi käynnistyä äkillisesti tai kehittyä pitkän ajan kuluessa.

Lapsi, puoliso tai muu lähiomainen voi sairastua vakavasti tai kuolla. Myös lapsettomuus ja siihen liittyvät hoidot sekä avo- tai avioerot koettelevat työntekijöiden perhe-elämää.

Useimmat perhe-elämän kriisit vaikuttavat vähintäänkin lyhytkestoisesti työntekijän työkykyyn.

Leskeytyminen, yksinhuoltajuus, koko- tai osa-aikainen omaishoitajuus sekä muu kotona tai lähiomaisen luona tehtävä hoivatyö sitovat henkisiä voimavaroja ja vaativat usein erityisjärjestelyjä.

Työn ja omaishoitajuuden yhteensovittamista ja jopa työssä käymistä voidaan helpottaa sosiaalipalveluilla, esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelulla, kotihoidolla, vaikeavammaisten henkilökohtaisella avulla tai lyhytaikaisen huolenpidon palveluilla. Samat asiat koskevat myös aikuisia omaishoidettavia. Merkittävää on esimerkiksi saatava apu omaisen kotihoitoon.

Perhe-elämän yllättäviinkin kriiseihin voidaan työpaikoilla varautua. Työntekijöiden lyhyt- ja pitkäkestoiset poissaolot voidaan ainakin osittain ottaa huomioon henkilöstöpolitiikassa sekä työpaikan ohjeissa ja toimintavoissa.

Muita perhe-elämän kriisejä ja tilanteita perheen kannalta (avo- ja avioerot, yksinhuoltajuus, etävanhemmuus, uusperheellisyys) käsitellään Väestöliiton muilla sivuilla.

Työpaikan ohjeistuksissa ja suosituksissa voidaan varautua työntekijän perhe-elämän kriiseistä aiheutuviin poissaoloihin ja muihin erityisjärjestelyihin. Niissä voidaan määritellä:

  • palkallisen/palkattoman poissaolon pituus
  • muiden loma- ja vapaapäivien käyttömahdollisuus
  • vastuuhenkilöt

Lisätietoa:

- Laki kehitysvammaisten erityishuollosta
- Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
- Tietoa läheistään hoitaville 
- Tietoa vammaisen lapsen vanhemmille Vammaispalvelujen käsikirjasta
- Vammaispalvelujen käsikirja