Lapsen vakava sairaus ja työpaikan perheystävälliset käytännöt

Mahdollisuus työn ja perheen yhteensovittamiseen on tärkeää pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen vanhemmalle, jotta hän voi huolehtia työstään, toimeentulostaan ja oman lapsensa hoitamisesta.

Tässä osiossa on tietoa lainsäädännöstä, työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista lapsen sairastuessa vakavasti sekä työnantajan ja -tekijän vastuista ja keinoista tukea vanhemman työntekoa ja käytännön asioiden järjestelemistä.

 

Pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen hoitamista ja käytännön asioiden järjestelemistä helpottavat vanhemman

  • liukuva ja/tai joustava työaika
  • muut työn aloitus- ja lopettamisajan joustot
  • lyhennetty päivittäinen tai viikoittainen työaika, osa-aikatyö
  • ilta-, yö- ja viikonloppuvuorojen vähentäminen tai tilapäinen keskeyttäminen (koskee yksittäistä työntekijää)
  • matkatyön rajoittaminen
  • tilapäinen kotona työskentely tai säännöllinen etätyömahdollisuus/mobiili työskentely
  • vuorotteluvapaa
  • mahdollisuus tilapäiseen palkattomaan vapaaseen.
     


Miten työnantaja voi tukea vakavasti sairastuneen lapsen vanhempaa?

Työnantaja voi tukea työntekijää vaativassa perhetilanteessa joustamalla työajoissa ja esimerkiksi sopimalla kohtuullisista työtavoitteista ja -määristä sekä rajoittamalla matkatyötä.

Työtehtäviä voidaan myös tilapäisesti keventää ja jakaa muiden työntekijöiden kanssa. Mahdollisuuksiensa mukaan työnantaja voi palkata lisätyövoimaa. Näin poissaolevan työntekijän työtehtävät eivät kuormita kohtuuttomasti muita työntekijöitä.

Joustavat työjärjestelyt auttavat vanhempaa keskittymään lapsensa hoitojärjestelyihin, jotka voivat vaatia lyhyitä tai pitkiäkin poissaoloja työpaikalta. Esimerkiksi lapsen tutkimukset ja sairaalajaksot saattavat edellyttää vanhemman läsnäoloa toisella paikkakunnalla.

Työnantaja voi tilapäisesti keventää vanhemman työtehtäviä ja jakaa niitä muiden työntekijöiden kanssa. Mahdollisuuksiensa mukaan työnantaja voi palkata lisätyövoimaa. Näin poissaolijan työtehtävät eivät kuormita kohtuuttomasti muita työntekijöitä.

 

§ Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet lapsen sairastuessa vakavasti

Lainsäädännössä 10–16-vuotiaan pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen hoito rinnastetaan alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon.

Työsopimuslain mukaan ”erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta” (4 luku 4 §).

Lisäksi työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon myös muiden perheenjäsenten hoitamiseksi äkillisissä sairaus- ja onnettomuustapauksissa (4 luku 7 ja 7a §).

Työnantajalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta maksaa työntekijälle edellä mainituilta poissaoloajoilta palkkaa (4 luku 8 §).

Toimialakohtaiset työehtosopimukset voivat määrittää sairaan lapsen hoitamisen palkalliseksi poissaoloksi. Niissä voi olla myös mainintoja siitä, kuinka pitkään palkallinen/palkaton poissaolo on mahdollinen ilman lääkärintodistusta.

Kela maksaa erityishoitorahaa alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidon ja siihen liittyvän kotihoidon ajalta.

Erityishoitorahan saaminen edellyttää lapsen hoitavalta lääkäriltä D-lääkärinlausuntoa sairauden vaikeudesta sekä vanhemman hoitoon osallistumisen tarpeellisuudesta. Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetystä, jos työntekijä joutuu olemaan kokopäiväisesti pois työstä ilman palkkaa.

Alle 16-vuotiaalla pitkäaikaissairaalla tai vammaisella lapsella on myös oikeus vammaistukeen (laki vammaisetuuksista, 2 luku 7 ja 8 §).