Työnantajan vastuulla:

Työnantajan on nimettävä vastuuhenkilöt, joiden tehtävänä on tietää, opastaa ja päättää esimerkiksi lapsen sairastumiseen tai työajan joustoihin liittyvistä kysymyksistä. Useimmissa yrityksissä tai organisaatioissa asioita hoitavat esimiehet sekä talous- ja henkilöstöhallinto.

Lain oikeuttamien vapaiden lisäksi työnantajan on hyvä laatia myös muita perhesyistä johtuvia poissaoloja ja niiden palkallisuutta koskevia pelisääntöjä. 

Työpaikan asenteilla, selkeillä toimintatavoilla ja esimiesten omalla esimerkillä on suuri merkitys pienten lasten vanhempien arjen sujuvuuteen ja työpaikan perheystävällisyyden toteutumiseen käytännössä. Lähiesimiesten esimerkki vaikuttaa varsinkin miesten mahdollisuuksiin ja haluun osallistua pienten lastensa hoitoon.

Erilaisten perhetilanteiden ennakointi ja poissaoloihin varautuminen sekä yksilölliset joustomahdollisuudet ovat osa nykyaikaista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä työpaikan perheystävällisyyden toteuttamista käytännössä.


Työntekijän vastuulla:

Työntekijän on ilmoitettava välittömästi työnantajalle lapsen sairastumisesta tai muusta perhesyystä johtuvasta poissaolosta ja sen kestosta. Tarvittaessa työntekijän on toimitettava lääkärintodistus tai muu selvitys poissaolostaan työnantajalle.

§ Lainsäädäntö ja työntekijän oikeudet, kun lapsi tai muu perheenjäsen sairastuu äkillisesti

Sairastuneen alle 10-vuotiaan hoitaminen: Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada enintään neljää työpäivää kerrallaan tilapäistä hoitovapaata äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi (4 luku 6 §).
Tilapäiselle hoitovapaalle voi jäädä kumpi tahansa vanhemmista, ei kuitenkaan samaan aikaan. Oikeus hoitovapaaseen on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.


Muun sairastuneen perheenjäsenen hoitaminen: Työsopimuslaki (4 luku 7 ja 7a §) mahdollistaa tilapäisen poissaolon myös muiden perheenjäsenten hoitamiseksi äkillisissä sairaus- ja onnettomuustapauksissa. Saman lain (4 luku 8 §) mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa tältä ajalta työntekijälle palkkaa.

Palkallisuus: Toimialakohtaisissa työehtosopimuksissa voidaan määrittää lapsen sairastumisesta johtuvien poissaolojen

  • ikäraja (10 tai 12 vuotta)
  • palkallisen/palkattoman ajan pituus
  • lääkärintodistuksen hankintavelvollisuus.

Työantaja hyötyy vanhemmuuteensa sitoutuneista työntekijöistä

Lasten hoito ja kasvatus kehittävät parhaimmillaan myös työelämässä tarvittavia valmiuksia, kuten joustavuutta, pitkäjänteisyyttä sekä kykyä toimia muuttuvissa ja yllättävissä tilanteissa. Työnantaja hyötyy, kun pienten lasten vanhemmat pystyvät joustavasti toimimaan sekä työssä että perhe-elämässä.


Sairastuneen lapsen hoito ja muut järjestelyt perheystävällisellä työpaikalla

Lähtökohtana on, että vanhemmat voivat itse hoitaa sairastuneet lapsensa kotona terveiksi. Sairaan lapsen vieminen liian aikaisin päivähoitoon altistaa muut lapset tartunnoille sekä pitkittää lapsen omaa toipumista. Sairauden pitkittyminen myös lisää vanhemman sairastumisriskiä. Työntekijän oma sairauspoissaolo puolestaan kasvattaa työantajalle koituvia kustannuksia ja aiheuttaa muita lisäjärjestelyjä.

Mahdollisuus työn ja perheen joustavaan yhteensovittamiseen vahvistaa yrityksen tai organisaation mainetta perheystävällisenä työpaikkana. Parhaimmillaan se lujittaa työntekijän sitoutumista ja lojaalisuutta työnantajaa kohtaan. Jos työnantaja omalta osaltaan joustaa perheen ja työn yhteensovittamisessa, myös työntekijä joustaa tarvittaessa.


Hyötyjä ja haittoja

Jos toistuvia tai erityisiä perhesyistä johtuvia tilanteita ei kyetä ratkaisemaan joustavasti ja oikeudenmukaisesti, seurauksena voi olla työntekijän/työntekijöiden irtisanoutuminen.


Lukuisat irtisanoutumiset lisäävät työpaikan lähtövaihtuvuutta ja siitä työantajalle aiheutuvia kustannuksia.

Työnantaja hyötyy siitä, että sekä naisia että miehiä kannustetaan huolehtimaan pienen lapsen hoidosta, sairastuneen lapsen hoitamisesta sekä muista perheen arkeen liittyvistä asioista.

Vastuun jakaminen naisten ja miesten kesken lisää tasa-arvoa kotona ja työelämässä. Se myös auttaa tasaamaan vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia nais- ja miesvaltaisten työnantajien välillä.

Epäasiallinen ja laiton toiminta perheen ja työn yhteensovittamisessa aiheuttaa juridisten seuraamusten ohella yritykselle tai organisaatiolle imagohaittaa.

Lisätietoa vanhemmuudesta, perhesuunnittelusta ja lapsen odottamisesta löytyy Väestöliiton sivuilta: Vanhemmuus-sivusto, Perheaikaa.fi