« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu » Perhe ja työ » Eri elämänvaiheet ja -tilanteet » Työ, elämänkaari ja työurat » Lähiomaisen hoitaminen

Lähiomaisen hoitaminen

Omaisen hoiva voi alkaa ennen uuteen työpaikkaan siirtymistä tai työsuhteen aikana. Moni omaishoitaja ei välttämättä ole perillä kaikista omista oikeuksistaan tai tarjolla olevista tukimuodoista. Työpaikalla ei kenties ole aiemmin mietitty työjärjestelyjä tai luotu ohjeistuksia omaishoitajien näkökulma huomioon ottaen. Kuitenkin omaishoidon toimivat käytännöt kuuluvat työpaikoilla myös perheystävällisiin ratkaisuihin, kuten esimerkiksi vauva- tai pikkulapsivaiheen järjestelyt.

Tulevaisuudessa yhä useampi työntekijä on sekä läheisensä omaishoitaja että samalla tärkeä ja arvokas osa työnantajansa henkilöstöä.

Työnantajan tuki omaistaan hoitaville voi koostua hyvinkin pienistä asioista, jotka helpottavat omaishoidon arjen ja työn yhdistämistä:

  • tarvittaessa mahdollisuus soittaa töistä hoidettavalleen tai järjestää läheisen hoitoon liittyviä akuutteja asioita tilapäisesti myös työaikana
  • joustot, kuten osa-aikatyö tai etätyö
  • mahdollisuus äkillisissä omaishoidon tilanteissa poistua tarvittaessa työstä kesken työvuoron.
§ Lainsäädäntö omaishoidosta ja tilapäisestä hoitovapaasta
Laki omaishoidon tuesta.

Lainsäädäntö kirjattu mahdollisuus tilapäiseen hoitovapaaseen omaisen tai muun läheisen hoitamiseksi on merkittävä edistysaskel omaishoitajien perheen ja työn yhteensovittamisen tukemisessa. Kts. Työsopimuslaki 4 luku §7a

Työnantajan vastuulla:

Valveutunut työnantaja ottaa selvää lainsäädännöstä ja muista mahdollisuuksista tukea työntekijän arkea työn ja muun elämän yhteensovituksessa. Esimiesten on tunnettava omat valtuutensa ja työpaikan toimintaohjeet, jotta he osaavat tunnistaa ja ratkaista työn ja elämänkaaren haasteet.

Esimiehen tuki ja työyhteisön myönteinen suhtautuminen ovat tärkeä työssä jaksamista tukeva asia työntekijöille. Toisinaan koetaan riskinä kertoa elämäntilanteesta tarkemmin työpaikalla tai ehdottaa esimiehelle jotain konkreettista arkea helpottavaa ratkaisua. Työpaikalla vallitsevilla asenteilla ja toteutuneilla järjestelyillä on kuitenkin ratkaiseva merkitys työntekijän työkyvyn ja hyvinvoinnin kannalta.

 


Työntekijän vastuulla:

Työntekijän kannattaa ottaa ajoissa puheeksi toiveensa työajoista, työvuoroista tai muista järjestelyistä, jotta niitä voidaan hyvin ennakoida. Aina puheeksi ottaminen ei ole helppoa, varsinkaan jos työpaikan toimintakulttuuri ei ole kovin perhemyönteinen. Pienistä teoista voi kuitenkin olla suuri hyöty sekä työntekijälle että työnantajalle. Siksi niistä kannattaa puhua lähiesimiehelle. Samalla voi itse toimia esimerkkinä muille, joilla voi olla edessä vastaavanlaisia tilanteita.

Lähiomaisen hoitaminen ei tarvitse olla koko elämänsisältö. vaikka monelle se on pitkälti oma valinta. Työtä halutaan kuitenkin tehdä usein myös kodin ulkopuolella, erityisesti koska kaikilla ei kuitenkaan ole taloudellista mahdollisuutta jäädä pois töistä hoitamaan omaistaan. Kunnan omaishoidon tuki on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen tuki. Kaikki omaistaan hoivaavat eivät saa kyseistä tukea.

Erityislapsiperheessä monet vanhemmista haluavat ja tarvitsevat työtä kodin ulkopuolella. Oman lapsen hoitaminen koetaan usein elämänmittaiseksi tehtäväksi. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan joustavia työaika- ja muita järjestelyjä työpaikalla.


Katso lisäksi: Työterveyslaitoksen sivut työn ja perheen yhteensovittamisesta.

Väestön vanheneminen ja lastenhankintaiän myöhentyminen yhdessä johtavat yhä useammin siihen, että työntekijä huolehtii samanaikaisesti sekä alaikäisistä lapsistaan että terveydeltään mahdollisesti hyvinkin heikkokuntoisista vanhemmistaan tai muista iäkkäistä lähiomaisistaan.

Vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmat kantavat usein päävastuun lapsensa hyvinvoinnista koko elämänsä ajan.

Tutkimuksissa on selvitetty taloudellisia ja muita hyötyjä, joita työnantaja saa omaistaan hoivaavien työntekijöiden tukemisesta työpaikan käytännöissä. Tutkimukset osoittavat, että joustavat työpaikkakäytännöt muun muassa auttavat sitouttamaan vanhat työntekijät ja houkuttelemaan uusia, vähentämään sairauspoissaoloja ja työntekijöiden stressiä, lisäämään yrityksen tuottavuutta sekä parantamaan henkilöstön työmotivaatiota.  Samalla hyvät käytännöt työssä parantavat omaistaan hoitavien hyvinvointia.

 


Katso myös:

Lähiomaisen hoitaminen. Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä avun tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Kts. Suomen omaishoidon verkosto.

Omaishoito koskettaa ikään katsomatta sekä lapsiperheitä että aikuisväestöä: puolisoaan tai aikuista läheistään hoivaavia. Usein varsinkaan erityislasten vanhemmat eivät usein tunnista itseään omaishoitajiksi. Kts. Minäkö omaishoitaja? -opas

1. Työntekijän ikä vaikuttaa − mutta ei kaikkeen.

Ikääntyvällä työntekijällä voi olla runsaasti työkokemusta mutta ei aina alan uusinta osaamista tai esimerkiksi tietoteknologisia taitoja. Samaan aikaan perheellistymisen myöhentyminen tarkoittaa, että työpaikoilla on useita yli 40-vuotiaita pienten lasten vanhempia. Perhevapaalle voikin 30-vuotiaan naisen sijasta jäädä 45-vuotias mies. Osa työntekijöistä, ikään katsomatta, hoitaa työnteon ohella myös sairasta tai vammaista läheistään.

2. Työkokemuksen kartuttama tieto kannattaa hyödyntää työpaikalla. 

Kokemusperäistä tietoa tarvitaan myös muuttuvassa maailmassa. Pitkän työuran tehneet voivat auttaa hahmottamaan työpaikan ideointi- ja työskentelyprosessien ongelmakohtia ja niihin ratkaisuja. Työkokemuksen ja työuran keston rinnalla kuitenkin työmotivaatiolla, osaamisella ja sen kehittämisellä sekä työntekijän henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on ratkaiseva merkitys työssä onnistumisen ja tulosten kannalta.

3. Henkilöstön jaksamista on tuettava kaikissa elämänvaiheissa.

Perhesyistä aiheutuvien poissaolojen sujuvat järjestelyt ovat tärkeitä niin työntekijälle kuin työyhteisöllekin. Perheiden hyvinvointi, sairauspoissaolot, työn organisoiminen ja tuloksellisuus liittyvät toisiinsa eri tavoin.

Ikääntyvät työntekijät sairastavat usein enemmän kuin nuoret, joten sairauspoissaoloista kertyy suoria ja epäsuoria kustannuksia työnantajalle. Siksi työnantajan kannattaa sijoittaa henkilöstönsä työkyvyn ylläpitoon, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja työterveyshuoltoon.

4. Hoitovastuu iäkkäistä ihmisistä lisääntyy tulevaisuudessa.

Tulevaisuudessa yhä useammat työntekijät huolehtivat ikääntyvistä omaisistaan. Siksi työnantajien on hyvä varautua omaisten hoitamiseen liittyviin järjestelyihin ennakolta. Moni työntekijä hoitaa samanaikaisesti sekä lapsiaan että ikääntyvien lähiomaistensa asioita. Lastenhankintaiän myöhentyminen johtaa myös siihen, että isovanhemmaksi tuleminen siirtyy, eikä omista vanhemmista saa välttämättä enää apua lapsiperheen arkeen. Toisaalta monet isovanhemmista ovat vielä itsekin aktiivisesti mukana työelämässä lastenlasten ollessa pieniä.

5. Asenteet ja teot ratkaisevat.

Jos omaan ikääntymiseen tai lähiomaisten hoitamiseen liittyvät tilanteet hoidetaan työpaikalla huonosti, seurauksena saattaa olla esimerkiksi: lisääntyneitä sairauspoissaoloja, työntekijän tai koko perheen arjen kuormittumista sekä turhia irtisanoutumisia. Ikääntyviä työntekijöitään huonosti kohtelevan tai muulla tavoin perheen ja työn yhteensovitusta huonosti tukevan työnantajan maine kärsii. Tämä saattaa haitata myös nuorempien työntekijöiden rekrytointia työyhteisöön.

Lähiomaisen hoito ja työpaikan joustavat käytännöt


Page content picture © suedhang/cultura/Corbis

Esimerkkejä elävästä elämästä

Pienillä uudistuksilla työnantaja voi vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja sairauslomia sekä parantaa työtyytyväisyyttä.

Vanhemmuus ei ole este työuralle.

Selkeät säännöt auttavat joustamaan perhetilanteissa ja tukevat työntekijöiden työuria. Siitä hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä.

Tilapäinen hoitovapaa on edistysaskel omaistaan hoitaville.

Omaisen hoiva voi alkaa ennen uuteen työpaikkaan siirtymistä tai työsuhteen aikana. 

Yhä useampi työntekijä on sekä läheisensä omaishoitaja että samalla tärkeä ja arvokas osa työnantajansa henkilöstöä.

Omaishoidon toimivat käytännöt kuuluvat työpaikoilla perheystävällisiin ratkaisuihin, kuten vauva- ja pikkulapsivaiheen järjestelytkin.

Työpaikalla ei ole ehkä aiemmin mietitty työjärjestelyjä tai luotu ohjeistuksia omaishoitajien näkökulmaa huomioon ottaen. Myöskään kaikki omaishoitajat eivät välttämättä ole perillä omista oikeuksistaan, tarjolla olevista tukimuodoista tai mahdollisuuksista tehdä järjestelyjä töissä.

Työnantajan tuki omaistaan hoitaville voi koostua hyvinkin pienistä asioista, jotka helpottavat omaishoidon arjen ja työn yhdistämistä:

  • tarvittaessa mahdollisuus soittaa töistä hoidettavalleen tai järjestää läheisen hoitoon liittyviä akuutteja asioita tilapäisesti myös työaikana
  • joustot, kuten osa-aikatyö tai etätyö
  • mahdollisuus äkillisissä omaishoidon tilanteissa poistua tarvittaessa työstä kesken työvuoron.

Monella omaishoitajalla on urahaaveita, joiden toteutuminen on elämäntilanteen vuoksi usein haastavaa. Esimerkiksi toimivilla sosiaalipalveluilla on merkitystä työaikoihin liittyvissä järjestelyissä, kuten tilapäisen matkatyön onnistumisessa.

Edelleenkin työn ja omaishoidon yhteensovittamisen kysymykset koskevat pääosin naisia. Uudenlaista asennetta ja käytännön tekoja tarvitaan, jotta järjestelyut eivät kaadu yksinomaan naisten kannettaviksi. Läheisten hyvä hoito ja hoiva kuuluu yhtä lailla naisille kuin miehille.

 

23.2.2019 klo 03:36:47