Erikoislääkäri Mirja Somer, Väestöliiton perinnöllisyysklinikka 1995,

päivitys 21.9.2011, erikoislääkäri Kristiina Avela

Avainsanat: 48,XXXX; 48, XXXX-syndrooma; 48,XXXX karyotype; sex chromosome tetrasomy

Lyhyesti

48, XXXX- oireyhtymä tarkoittaa sitä, että tytön kromosomitutkimuksessa on löytynyt kahden normaalin naissukukromosomin (X-kromosomin) lisäksi kaksi ylimääräistä X-kromosomia. Oireyhtymä havaitaan useimmiten silloin, kun tytön kehitystä epäillään viivästyneeksi ja hänen kromosominsa tutkitaan. Kuitenkin joka viides näistä tytöistä on täysin tai lähes normaalisti kehittynyt ja älyllisesti normaali. Oireyhtymä on harvinainen. Se ei ole luonteeltaan etenevä, eikä se vaikuta eliniän pituuteen. Siihen liittyy harvoin liitännäissairauksia. Puberteettikehitys on osalla potilaista normaali, samoin kuukautiskierto ja hedelmällisyys.

Yleisyys

48, XXXX- oireyhtymä on kuvattu kirjallisuudessa ensimmäisen kerran vuonna 1961, ja lääketieteellisessä kirjallisuudessa on raportoitu noin 50 potilasta, joilla on tämä oireyhtymä. Oireyhtymä on harvinainen. Esiintyvyydeksi väestössä on arvioitu 1:85 000, mikä merkitsee sitä, että Suomessa näitä tyttöjä syntyy vähemmän kuin yksi vuodessa.

Vaikutus kasvuun ja kehitykseen

Tytöt syntyvät yleensä normaalin raskauden jälkeen täysaikaisena. Kuitenkin syntymäpaino on yleensä normaalia pienempi ja päänympärys on usein pieni. Tyttöjen aikuispituus on keskimäärin noin 163 cm (-0.6 SD) vaihteluvälin ollessa 154-177 cm.
Oireyhtymä havaitaan useimmiten silloin, kun tytön kehitystä epäillään viivästyneeksi ja hänen kromosominsa tutkitaan. Kuitenkin joka viides näistä tytöistä on täysin tai lähes normaalisti kehittynyt ja älyllisesti normaali. Oireyhtymässä älykkyysosamäärät vaihtelevat suuresti henkilöstä toiseen (25-100). Tavallisin testitulos on lievästi kehitysvammaisen ja lähes normaalin välillä. Erityisesti puheen kehitys viivästyy usein, ja ongelmia voi olla myös sanojen artikulaatiossa, jonka vuoksi puheterapiaa saatetaan tarvita.

Vaikutus ulkoiseen olemukseen ja liitännäissairaudet

Pienehkön päänympäryksen lisäksi tytöillä on yhteisiä kasvonpiirteitä (toisistaan kaukana sijaitsevat, ylös vinot silmät, pienet ns. epikantuspoimut silmien sisänurkissa, litteä nenän selkä). Kasvot voivat olla ilmeettömät, niska lyhyt, kädet ja jalat pienet ja hennot, ja pikkusormet käyrät. Kaikki nämä poikkeavuudet ovat niin vähäisiä, että yleensä vain ammatti-ihminen kiinnittää niihin huomiota.
Oireyhtymä ei ole luonteeltaan etenevä, eikä se vaikuta eliniän pituuteen. Siihen liittyy harvoin elimellisiä sairauksia. Joillakin potilailla on ollut silmämuutoksia (karsastusta, harmaakaihia, likinäköisyyttä, silmävärvettä). Toisilla taas on ollut luustomuutoksia (synnynnäinen lonkkaluksaatio, käsivarren luiden poikkeava rakenne eli radioulnaarinen synostoosi, sormien niveljäykkyys, selkärankan kumaruus eli kyfoosi ja kalenteri-iästä jäljessä oleva luustoikä). Yksittäisillä potilailla on havaittu kuulovammaa ja kilpirauhasen häiriöitä. Useimmilla ei kuitenkaan esiinny elimellisiä sairauksia enempää kuin muilla ihmisillä.

Vaikutus tunne-elämään

Joillakin potilailla on kuvattu psyykkistä herkkyyttä, mielialan muutoksia, arkuutta, pelkoa kohdata uusia tilanteita ja taipumusta huolestumiseen pienistäkin asioista. Kaikilla näitä ongelmia ei ole, ja potilaiden psyykkiset ongelmat vaihtelevat siinä määrin että on vaikea sanoa, mitkä luonteenominaisuuksista johtuvat kromosomihäiriöstä ja mitkä ympäristötekijöistä. Mikäli ongelmia ilmenee, on syytä hakea apua varhaisessa vaiheessa neuvolan tai kouluterveydenhuollon kautta.

Murrosikä, hedelmällisyys ja hormonitoiminta

Puberteettikehitys on osalla potilaista normaali, samoin kuukautiskierto ja hedelmällisyys. Monilla ilmenee kuitenkin häiriöitä, esimerkiksi puberteetin viivästymistä tai kuukautisten epäsäännöllisyyttä tai poisjäämistä. Tämä johtuu siitä, että munasarjat saattavat olla puutteellisesti kehittyneet. Asiaa olisi arvioitava jo ennen puberteettia esimerkiksi lastenendokrinologin toimesta. Hormonikorvaushoito saattaa olla tarpeen.

Mistä 48,XXXX-oireyhtymä aiheutuu?

Kromosomipoikkeavuus johtuu solunjakautumisen häiriöstä. Häiriö on tapahtunut jommassakummassa niistä sukusoluista, joista lapsi on saanut alkunsa. Useimmiten jakautumishäiriö on tapahtunut äidin munasolussa, mutta se on voinut tapahtua myös isän siittiössä tai hedelmöittyneen munasolun ensimmäisissä jakautumisissa. Syytä solun jakautumishäiriöön ei tunneta, eikä sitä pidetä perinnöllisenä.

Diagnostiikka

Diagnoosi tehdään tavallisesti laskimoverinäytteestä, josta tehdään kromosomitutkimus tai molekyylikaryotyyppaustutkimus. Kromosomitutkimuksen tulos valmistuu noin 2-4 viikossa näytteenotosta, ja siinä paljastuu X-kromosomien lukumäärä. Kromosomitutkimus on kuitenkin väistymässä uudemman tutkimuksen, molekyylikaryotyyppauksen tultua mahdolliseksi. Molekyylikaryotyyppauksessa ilmenee X-kromosomien ylimäärä, ja jatkotutkimuksena tehtävällä FISH-tutkimuksella voidaan selvittää X-kromosomien tarkka lukumäärä.

Hoito

48,XXXX –oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa. Jos tytöllä on kehityksellisiä ongelmia, hän kuuluu lastenneurologin seurantaan, jossa arvioidaan kuntoutuksen tarve. Mahdolliset liitännäisoireet hoidetaan oireenmukaisesti.

Perinnöllisyys ja sikiödiagnostiikka

48, XXXX –oireyhtymä ei ole perinnöllinen. 48, XXXX-nainen voi saada täysin terveitä lapsia. Joskus lapsilla on kuitenkin ollut jokin kromosomihäiriöitä, esimerkiksi Downin oireyhtymä. Mikäli perhe haluaa, raskauden alkupuoliskolla voidaan tehdä istukka- tai lapsivesitutkimus, joista voidaan tutkia sikiön kromosomisto.
48, XXXX-oireyhtymää ei koskaan ole todettu kahdella saman perheen tyttärellä. Tästä huolimatta perheelle, jossa on tätä oireyhtymää sairastava lapsi, tarjotaan sikiötutkimusmahdollisuutta seuraavissa raskauksissa kromosomihäiriön poissulkemiseksi, mikäli perhe itse sitä haluaa. Käytännön järjestelyiden vuoksi äidin on syytä ottaa tällöin yhteyttä sikiötutkimusyksikköön heti uuden raskauden varmistuttua.

48,XXXX –oireyhtymä Suomessa

Väestöliiton Perinnöllisyysklinikassa on potilasrekisterin mukaan käynyt kolme potilasta, jolla on diagnoosina 48, XXXX-oireyhtymä. Yliopistollisten keskussairaaloiden vastaanotoilla on todennäköisesti myös käyntejä tällä diagnoosilla. Suomalaisten potilaiden tarkka lukumäärä ei kuitenkaan ole tiedossa.
 

Linkkejä ja kirjallisuutta

Äksyt ry, sukukromosomipoikkeavien oma yhdistys

Tetrasomy & Pentasomy X Syndrome - Information and Support

Orphanet, Tetrasomy X

Cammarata M, Di Simone P, Graziano L, Giuffrè M, Corsello G, Garofalo G. Rare
sex chromosome aneuploidies in humans: report of six patients with 48,XXYY,
49,XXXXY, and 48,XXXX karyotypes. Am J Med Genet. 1999 2;85(1):86-7. Review.

Ottesen AM, Aksglaede L, Garn I, Tartaglia N, Tassone F, Gravholt CH, Bojesen
A, Sørensen K, Jørgensen N, Rajpert-De Meyts E, Gerdes T, Lind AM, Kjaergaard S,
Juul A. Increased number of sex chromosomes affects height in a nonlinear
fashion: a study of 305 patients with sex chromosome aneuploidy. Am J Med Genet A 2010 152A(5):1206-12.

Schinzel Albert. Kirjassa Catalogue of Unbalanced Chromosome Aberrations in Man. Walter de Gruyter, 2. painos, 2001, ISBN 3-11-011607-3. Sivut 933-943.