Alfa-1antitrypsiinin puutos
Erikoislääkäri Maarit Peippo, Väestöliiton perinnöllisyysklinikka 5.2.2009
Alfa-1-antitrypsiini (AAT) on maksassa syntetisoituva proteaasi-inhibiittori (Pi), jonka tehtävä on hillitä eräitä elimistön valkuaisia hajottavia entsyymejä etenkin elastaasia ja kollagenaasia. Sen puutteeseen liittyy riski sairastua keuhkoahtaumaan ja maksatautiin. Ihmisen AAT:ä on lukuisia eri muotoja, fenotyyppejä, joista useimmat toimivat normaalisti. AAT-puutetta esiintyy eniten länsieurooppalaista alkuperää olevassa väestössä, jossa sen esiintyvyydeksi on arvioitu 1:2500.
Genetiikka
AAT:n yksilöllinen fenotyyppi määräytyy ns. kodominantin periytymisen perusteella. AAT-geeni sijaitsee kromosomin 14 pitkän varren päässä (14q32.1). Yksilö perii yhden geenin kummaltakin vanhemmaltaan. Kumpikin geeni syntetisoi koodinsa mukaista AAT:ä ja molempien geenien tuote on siten määritettävissä yksilöstä erikseen.
AAT:n yleisin fenotyyppi on M alalajeineen ja se toimii normaalisti. Sairastumisriskiin liittyvät fenotyypit ovat S, Z ja (null). Z-fenotyyppiä on eniten Manner-Euroopan luoteiskolkassa ja S-fenotyyppiä taas Espanjassa ja Portugalissa.
Ihmisistä 95%:lla on Pi MM-fenotyyppi. Fenotyypeissä Pi MZ, Pi MS ja Pi M(null) AAT-pitoisuus on hiukan matalampi kuin Pi MM-fenotyypissä, mutta selkeitä terveyshaittoja siitä ei ole osoitettu olevan. Tavallisin sairastumisriskiä lisäävät fenotyyppi on Pi ZZ ja harvinaisempia Pi SZ sekä Pi (null) ainoana tai yhdessä alleelien M, S tai Z kanssa.
AAT:ä koodaava geeni on SERPIN1A. Sen analysointi on mahdollista, mutta harvoin tarpeen tieteellistä työtä tai poikkeuksellisia kliinisiä tilanteita lukuun ottamatta.
Oirekuva ja hoito
AAT-puute voi aiheuttaa oireita joko varhaislapsuudessa tai keski-ikää lähestyttäessä. Vastasyntyneellä Pi ZZ-fenotyyppi voi aiheuttaa maksavaurion sekä pitkittyvää, konjugoidusta hyperbilirubinemiasta johtuvaa keltaisuutta. Pi-ZZ-valkuaisen ominaisuuksiin kuuluu valkuaisketjujen, polymeerien muodostuminen, mikä vaurioittaa maksaa ja voi johtaa jo tässä iässä kirroosiin. Vain pieni osa Pi ZZ-fenotyypin omaavista vauvoista kuitenkaan sairastuu. Tavallisemmin maksavaurio ilmaantuu vasta keski-iässä, muttei silloinkaan kaikille Pi ZZ-fenotyypin omaaville.
Toinen sairausmuoto on keuhkoahtaumatauti (COPD). Hyvin harvinaisessa Pi (null)(null)-fenotyypissä tauti puhkeaa jo nuorena. Pi ZZ, Pi SS, Pi SZ –fenotyyppeihin liittyvänä se puhkeaa tupakoimattomille eläkeiässä ja tupakoiville keski-iässä. COPD ei kuitenkaan puhkea kaikille ja tutkimusprojekteilla toivotaan päästävän suojatekijöitten jäljille hoidon löytämiseksi. COPD kehittyy kun poikkeava AAT ei pysty estämään elastaasi-entsyymin aiheuttamaa tuhoa keuhkorakkuloille. Vauriota pahentaa poikkeavan AAT-molekyylin provosoima tulehdusreaktio.
AAT-puutteen parantavaa hoitoa ei toistaiseksi tunneta. Pi ZZ –korvaushoitoa suositellaan tietyin kriteerein Pi ZZ-fenotyypin omaaville keuhkosairauden hoitoon. Yleishoitona suositellaan influenssa- ja pneumokokkirokotuksia, tupakoimattomuutta ja alkoholin ja muitten maksavauriota aiheuttavien aineitten välttämistä. Astmalääkkeistä voi olla apua. Pitkälle edenneen maksa- ja keuhkovaurion hoito on elinsiirto.
Diagnostiikka
AAT-puutetta epäiltäessä tutkitaan ensisijaisesti sen seerumipitoisuus. Jos pitoisuus on matala, jatketaan tavallisesti määrittämällä fenotyyppi sen varmistamiseksi, että matala pitoisuus johtuu poikkeavasta AAT:stä eikä ole seurausta jostain muusta sairaudesta. Sama voidaan selvittää SERPIN1A-geenitutkimuksella.
Kun AAT-puute on luotettavasti todettu, on syytä arvioida tarvetta potilaan läheisten tutkimiseen. Heillähän on taudin periytyvästä luonteesta johtuen riski sairastua, tai jonkun läheisen oireilun syyksi voi paljastua AAT-puute. Sikiödiagnostiikka on mahdollista, mutta asiaa on perusteellisesti pohdittava perinnöllisyysneuvonnassa.
Lopuksi
AAT-puute ei toistaiseksi tuntemattomasta syystä läheskään aina johda sairastumiseen ja sairastumisen jälkeen oirekulku voi olla hyvin vaihtelevaa. Taudille on olemassa kansainväliset diagnostiikka- ja hoitosuositukset ja samoin kansainvälisellä tutkimuksella pyritään sen yhä parempaan tuntemiseen ja hoitojen kehittämiseen.
Linkkejä
Hengistysliitto Heli ry -Harvinaiset hengityssairaudet
Alpha I International Registry (AIR)
Orphanet Alpha-1 antitrypsin deficiency