Etusivu » Perinnöllisyys » Tietolehtiset » CHARGE-oireyhtymä

CHARGE-oireyhtymä

© a publication of CHARGE syndrome Canada

Perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Kristiina Avela, Väestöliitto, 31.7.2009

CHARGE on harvinainen synnynnäinen oireyhtymä, joka aiheuttaa useiden elimien rakennepoikkeavuuksia, kasvuhäiriön ja kehityksen viivästymää. Oireyhtymän nimi on muodostettu poikkeavien elinten ja oireiden englanninkielisten nimien alkukirjaimista:

C coloboma = silmän rakenteen (esim. iiriksen tai verkkokalvon) puutosalue
H heart defect = sydänvika
A atresia of choana = nenänieluaukon ahtaus tai tukkeuma
R retarded growth and development (kehitysviive)
G genital abnormality = sukupuolielinten poikkeavuus (tavallisempi pojilla)
E ear abnormality = korvan rakennepoikkeavuus ja kuulovammaisuus

CHARGE-oireyhtymän vaikeusaste vaihtelee huomattavasti eikä jokaisella ole kaikkia edellä mainittuja rakennepoikkeavuuksia tai oireita. Vaikean sydänvian tai molemmin puoleisen nenänieluaukon tukkeuman omaava CHARGE-lapsi saattaa jopa menehtyä vastasyntyneisyyskaudella. Toisaalta eliniän ennuste voi vastata väestön keskimääräistä, mikäli edellä mainittuja henkeä uhkaavia rakennepoikkeavuuksia ei ole.

CHARGE-oireyhtymän esiintyvyyden arvioidaan olevan noin 1/ 10 000. Tämän mukaisesti Suomessa syntyisi viisi, kuusi CHARGE-lasta joka vuosi. CHARGE-henkilöiden tarkkaa lukumäärä Suomessa ei kuitenkaan tiedetä. Diagnosoituja henkilöitä on Suomessa useita kymmeniä.


Elämänkaari ja oireet


Vastasyntyneenä

Osa CHARGE-lapsista vaatii välitöntä tehohoitoa vastasyntyneenä vaikean sydänvian ja hengitysvaikeuksien vuoksi. Noin 75 %:lla on jonkinasteinen sydänvika. Näistä tavallisimpia ovat mm. Fallotin tetralogia, eteis- ja kammioväliseinämänaukot ja aortan kaaren poikkeamat. Jos nenänieluaukon tukkeuma on molemmin puoleinen, se aiheuttaa henkeä uhkaavan hengitysvaikeuden. Myös ruoka- ja henkitorven välinen ylimääräinen yhteys (trakeo-esofageaalinen fisteli) saattaa aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Lisäksi nielemisvaikeuksista aiheutuva aspiraatio (ruuan ”vetäminen” henkeen) pahentaa hengitysvaikeuksia.

CHARGE-lasten nielemisvaikeuksien takana on 15-20 %:lla rakennnepoikkeavuus (ruokatorven tukkeuma eli esofagusatresia tai trakeoesofageaalinen fisteli) ja useilla toiminnallinen häiriö, joka johtuu nielemistä säätelevien IX ja X aivohermon toiminnan heikkoudesta.

CHARGE-lasten syntymämitat ovat tavallisesti keskimääräiset. Jo vastasyntyneenä saatetaan kiinnittää huomiota erityispiirteisiin ulkoisessa olemuksessa kuten korvalehtien muotoon. Pojista 50-60 %:lla on poikkeavan pienikokoinen penis (ns. mikropenis) ja laskeutumattomat kivekset. Joskus havaitaan raajojen rakennepoikkeavuuksia kuten yli- tai alilukuisia sormia, sormien niveljäykistymiä, lyhytsormisuutta tai kampurajalka.

Leikki-iästä eteenpäin

Osalla CHARGE-lapsista ei ole vastasyntyneisyyskaudella sairaalahoitoa vaativia oireita. Tällöin ensimmäinen seikka, johon kiinnitetään huomiota saattaa olla hidas liikunnallinen ja henkinen kehitys. Hidas liikunnallinen kehitys aiheutuu mm. vartalon lihasvelttoudesta, nivelsiteiden löysyydestä ja näönkäytön ongelmista. Jopa 95 %:lla CHARGE-henkilöistä todetaan sisäkorvassa kaarikäytävien vajaakehittyneisyys tai puutos (semisirkulaarikanavien hypo-/aplasia), joka aiheuttaa huonon tasapainon ja myös hidastaa liikunnallista kehitystä. Erään tutkimuksen mukaan CHARGE-lapset oppivat itsenäisen istumisen 15 kk iässä ja kävelyn 33 kuukauden iässä, mutta tässä on suuria yksilöllisiä eroja. Vaikeimmillaan CHARGE:een voi liittyä kehitysvammaisuus, toisaalta osalla on vain lieviä oppimisvaikeuksia tai lähes normaali oppimiskyky.

Puheen ja kielen kehityksen viivettä vaikeuttaa usein kuulovammaisuus, joka vaihtelee lievästä syvään. Sekä sisäkorvaperäistä että johtumistyyppistä kuulovammaa sekä näiden yhdistelmää on kuvattu. Krooniset välikorvan tulehdukset ovat tavallisia. Vain yksittäisillä potilailla kuulovammaisuus on ollut luonteeltaan etenevää (Thelin ja Fussner 2005).

CHARGE-lasten kasvuhäiriö ilmenee syntymän jälkeen. Kasvuhäiriöön vaikuttaa syömisvaikeuksien ja sydänvian aste. Sydänvian leikkaushoidon jälkeen kasvu saattaa saavuttaa vanhempien mitoista arvioitavan odotuspituuden. Valtaosa CHARGE-lapsista kasvaa kuitenkin -2 SD käyrän alapuolella, eli he ovat pienikokoisia. Yksittäisillä potilailla on kuvattu kasvuhormonivaje.
 

© Seema Lalani et al: CHARGE-syndrome, GeneReviews

CHARGE-henkilöiden kasvonpiirteet ovat tyypilliset. Kasvot ovat muodoltaan neliömäiset. Potilaista 50 %:lla todettava kasvohermohalvaus aiheuttaa epäsymmetriaa (Kuvat 2a-f). Korvalehdet ovat poikkeavat; ne sijaitsevat matalalla, saattavat olla ulkonevat, ja niiden poimutus on poikkeava (Kuvat 1a-d). 

Jopa 80-90 %:lla CHARGE-henkilöistä on joko yhdessä tai molemmissa silmissä kolobooma eli puutosalue. Kolobooma voi esiintyä missä tahansa silmän rakenteessa. Jos kolobooma sijaitsee värikalvossa eli iiriksessä, sen voi havaita helposti. Mustuainen ei ole muodoltaan pyöreä, vaan siinä on ylimääräinen lovi. Iiriksen kolobooma ei yleensä vaikuta näkökykyyn, mutta voi aiheuttaa valonarkuutta. Myös silmänpohjan rakenteissa voi esiintyä kolobooma. Sen voi todeta vain huolellisella silmälääkärin tutkimuksella. Silmänpohjan kolobooma heikentää tavallisesti näköä.


Tiettyjen aivohermojen toimintahäiriöt ovat tavallisia CHARGE-potilailla. I aivohermon toimintahäiriö heikentää hajuaistia. VII aivohermon toimimattomuus johtaa tois- tai molemmin puoleiseen kasvohalvaukseen. VIII aivohermon toimintahäiriö heikentää kuuloa. IX ja X aivohermon toiminnan häiriöt aiheuttavat nielemisvaikeuksia ja taipumuksen vetää ruokaa henkeen.

Osalla CHARGE-henkilöistä (25-40 %:lla) on munuaisten rakennepoikkeavuuksia, joista tavallisimmat ovat munuaisaltaan laajentuma (hydronefroosi), munuaisen pienikokoisuus ja toisen munuaisen puuttuminen.

Sukupuolielinten vajaakehittyneisyys ilmenee erityisesti pojilla pienikokoisena peniksenä ja laskeutumattomina kiveksinä. Tytöillä saatetaan havaita ulkoisten synnytinelinten pienikokoisuuutta. Viivästynyt tai kokonaan puuttuva murrosikään liittyvä kehitys (karvoitus, rinnat, sukupuolielimet) saattaa johtua aivolisäkkeen vajaatoiminnasta (hypogonadotrooppinen hypogonadismi).

 

CHARGE-oireyhtymän diagnostiset kriteerit


CHARGE-oireyhtymälle asetettiin diagnostiset kriteerit ensimmäisen kerran jo vuonna 1998. Sittemmin näitä on muokattu ja viimeisin versio on vuodelta 2005. Diagnoosi voidaan asettaa ilman geenitutkimusta, mikäli henkilöllä on kaikki neljä pääkriteeriä tai kolme pääkriteeriä ja kolme sivukriteeriä.

Pääkriteerit:

  1. silmän kolobooma
  2. nenänielun ahtaus tai tukkeuma
  3. I, VII, VIII, IX tai X aivohermon toimintahäiriö (hajuaistin häiriö, kasvohermohalvaus, kuulohermon häiriö, nielemisvaikeus)
  4. tyypillinen ulkokorva

     

Sivukriteerit:

  1. pieni penis, laskeutumattomat kivekset, viivästynyt murrosikäkehitys
  2. kehitysviive
  3. sydänvika
  4. kasvuhäiriö
  5. huuli- tai suulakihalkio
  6. ruoka- ja henkitorven välinen ylimääräinen yhteys (trakeoesofageaalinen fisteli)
  7. tyypilliset kasvonpiirteet


    Mistä CHARGE aiheutuu?


CHARGE-oireyhtymä aiheutuu kromosomissa 8 sijaitsevan CHD7-geenin virheistä eli mutaatiosta. CHD7-geeni koostuu 38 geeninosasta (eksonista) ja kattaa 188 kiloemästä perimästä. Se on siis suurikokoinen geeni. CHD7-geenitutkimuksia ei tehdä tällä hetkellä Suomessa. Maksupalvelutoimintana geenitutkimus on mahdollinen useissa eurooppalaisissa laboratoriossa. Ainakin tätä kirjoitettaessa geenitestin hinta oli erittäin korkea. Käytännössä diagnostiikka nojaa edellä esitettyihin diagnostisiin kriteereihin.

Noin 60 -70 %:lla CHARGE-potilaista todetaan CHD7mutaatio. Tavallisesti potilaan CHARGE-mutaatio on syntynyt ns. uutena mutaationa. Joko sen munasolun tai siittiön syntyessä, josta lapsen kehitys on saanut alkunsa, on sattumalta ja spontaanisti tapahtunut mutaatio. CHARGE-mutaatiota kantavan henkilön omilla jälkeläisillä on 50 %:n todennäköisyys saada jälkeläinen, joka myös kantaa perimässään samaa mutaatiota. Jos perheessä on CHARGE-lapsi, on vanhempien tulevien jälkeläisten riski CHARGE-oireyhtymään väestöriskiä hieman suurempi, noin 1-2 %. Tämä johtuu siitä, että CHARGE-lasten vanhemmilla on kuvattu esiintyvän ns. sukusolumosaikismia eli osassa vanhempien sukusoluista (siittiöissä tai munasoluissa) on CHARGE-mutaatio, vaikka vanhemman muissa soluissa mutaatiota ei ole.

 

Sikiödiagnostiikka


CHARGE-oireyhtymään liittyvä synnynnäinen sydänvika on usein mahdollista havaita sikiön rakenteita tarkasteltaessa ultraäänitutkimuksella noin 19. raskausviikon aikaan. Toisaalta sydänvikoja esiintyy yksittäisinä muutoksina ja lukuisien muiden oireyhtymien yhteydessä, joten synnynnäisen sydänvian perusteella ei osata epäillä CHARGE-oireyhtymää. Käytännössä CHARGE-diagnoosi ei ole mahdollinen ultraäänilöydösten perusteella.

Jos perheeseen on aikaisemmin syntynyt CHARGE-lapsi, niin seuraavissa raskauksissa on noin 1-2 %:n riski CHARGE-oireyhtymään. Vanhempien niin toivoessa, voidaan tehdä erityisen huolellinen sikiön rakenneultraäänitutkimus yliopistollisessa keskussairaalassa. Mikäli perheen CHARGE-lapsen mutaatio on tunnistettu, on sikiön geenitutkimus mahdollinen istukkanäytteestä. Istukkanäytteen ottoon liittyy 0.5 %:n luokkaa oleva keskenmenoriski.

Hoito ja kuntoutus 


CHARGE-oireyhtymää ei voida kokonaan poistaa hoidoilla tai lääkkeillä. Elimelliset sairaudet ja epämuodostumat hoidetaan samoin periaattein kuin yleensäkin. Monia muita oireita on mahdollista lieventää kuntoutuksella. CHARGE-lapset hyötyvät varhain aloitetusta kuntoutuksesta, joka on yksilöllistä lapsen kehitysvaiheen tarpeita vastaavaa. Kuntoutuksen eri vaiheissa tarvitaan monia asiantuntijoita kuten lastenneurologia, fysio-, puhe- ja toimintaterapeuttia sekä erityisopettajaa.


Vertaistuki


Suomessa ei ole CHARGE-potilasjärjestöä. Kuuloliitto järjestää CHARGE-potilaille ja perheille sopeutumisvalmennuskursseja. 

 

Linkkejä


Orphanet, CHARGE-syndrome

Potilasjärjestö, USA The CHARGE syndrome Foundation

GeneClinics, CHARGE-syndrome

OMIM, CHARGE-syndrome

Rarelink, pohjoismainen linkkikokoelma harvinaisista oireyhtymista, CHARGE