Robertsonin (13;14) kromosomitranslokaatio
PDF ( 33 kB)
Erikoislääkäri Maarit Peippo, Väestöliiton perinnöllisyysklinikka 2001 (muutettu 21.11.2006)
Avainsanat: Robertsonin (13;14) kromosomitranslokaatio, 13;14-translokaatio, 13;14 Robertsonian translocation
Lyhyesti
Erilaiset kromosomipoikkeavuudet ovat suhteellisen yleisiä, noin yhdellä 200 henkilöstä on jokin poikkeavuus. Eräs näistä on kromosomien 13 ja 14 välinen Robertsonin translokaatio (rob(13;14)-translokaatio). Translokaatio tarkoittaa vaihtumaa ja Robertson-nimi viittaa W. R. B. Robertsoniin, joka v. 1911 löysi kromosomifuusiot.
Kromosomitranslokaatiot
Kromosomeihin on pakattu ihmisen perintötekijät. Näitä perintötekijäpakkauksia ihmisellä on kussakin solussaan 23 paria, eli 46 kromosomista aina kaksi on samaa. Parin toisen osapuolen henkilö perii isältään, toisen äidiltään. Kromosomit ovat muodoltaan sauvamaisia ja niissä voidaan erottaa pitkä ja lyhyt varsi ja näitten väliin jäävä "vyötärö" eli sentromeeri.
Robertsonin translokaatiossa kromosomien 13 ja 14 pitkät varret ovat "liimautuneet" toisiinsa muodostaen yhden yhdistelmäkromosomin. Tällaisen translokaation kantaja on terve henkilö, jolla tavanomaisen 46:n sijasta onkin 45 kromosomia, koska yksi on mainittu yhdistelmäkromosomi. Näitä kantajia väestössä on suhteellisen paljon, noin yksi 1300:sta.
Kantajuus
Robertsonin 13;14-translokaation kantaja on siis itse terve, mutta kantajuus saattaa aiheuttaa ongelmia lastenhankinnassa. Translokaatio saattaa nimittäin periytyä lapselle epätasapainoisessa muodossa. Teoriassa näitä epätasapainoisia muotoja voisi olla useita, mutta käytännössä on havaittu vain 13-trisomiaa ja kromosomin 14 uniparentaalidisomiaa (UPD). Niitten todennäköisyys on pieni, yhteensä alle 0,5%:n luokkaa. Kantajuus saattaa myös heikentää asianomaisen hedelmällisyyttä.
13-trisomia
13-trisomia on vaikeaa monivammaisuutta aiheuttava oireyhtymä, joka johtuu siitä, että lapsella on ylimääräinen kromosomi nro 13. Vamma on usein niin vaikea, että se johtaa keskenmenoon. Elossa syntyneistäkin valtaosa menehtyy ensimmäisen elinvuotensa aikana vaikeitten epämuodostumien seurauksena. 13-trisomian syntymekanismeja on useampia. Kun taustalla on toisen vanhemman rob(13;14) -translokaatio, on lapsi perinyt tältä kantajavanhemmaltaan yhdistelmäkromosomin lisäksi myös tavallisen kromosomin 13 ja toiselta vanhemmaltaan normaaliin tapaan yhden kromosomin 13. Näin lapsella on normaalista kromosomilukumäärästään 46 huolimatta kolme kappaletta kromosomeja 13 ja muita tavanomaiset 2 kappaletta.
Kromosomin 14 UPD
Kromosomin 14 UPD:lla tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsen molemmat kromosomit 14 ovat peräisin samalta vanhemmalta. Äidiltään molemmat kromosominsa 14 saaneita potilaita on kuvattu parikymmentä. Heille tyypillisiä piirteitä ovat olleet lievä, jo vastasyntyneenä havaittava lyhytkasvuisuus, iän myötä lievenevä lihasvelttous, ensimmäisten elinkuukausien syömisongelmat, tavallista hitaampi liikunnan kehitys ja hiukan normaalia varhaisempi puberteetti. Älyllisen kehityksensä osalta yli puolet kuvatuista potilaista on ollut normaalirajoissa. Muilla oppimisvaikeudet ovat olleet lieviä.
Mikäli lapsen molemmat kromosomit 14 ovat peräisin isältä, näyttää seurauksena olevan varsin vaikea oirekuva. Mainittuja potilaita on kuvattu 4 ja heistä kahden UPD:n syy oli isän rob(13;14)-kantajuus. Tyypillisiä piirteitä ovat liiallinen lapsiveden määrä, pienikokoisuus ja lyhytraajaisuus, nivelten jäykistymät, pieni rintakehä ja poikkeavat kasvonpiirteet. Yksi lapsista menehtyi keuhkojen kypsymättömyyden aiheuttamiin hengitysvaikeuksiin, yksi oli kuvaamishetkellä 9-vuotias ja vaikeasti kehitysvammainen ja loput kaksi vielä pikkuvauvoja, joitten pitkäaikaisennuste ei ollut näin ollen vielä tiedossa.
Rob(13;14) translokaation kantajuus
Rob(13;14) translokaation kantajuus näyttää jonkin verran lisäävän taipumusta hedelmättömyyteen. Naispuolisilla kantajilla on hiukan tavallista enemmän keskenmenoja, miespuolisilla taas siemennesteen siittiöpitoisuuden mataluus on yleisempää kuin keskimääräisessä miesväestössä. Siittiöpitoisuuden alenemisen arvellaan tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella johtuvan yhdistelmäkromosomin aiheuttamasta haitasta sukusolujen kantasolujen kypsymiselle, mikä johtaa niitten tuhoon. Kypsyneitä siittiöitä on siten vähemmän, mutta epätasapainoisia kromosomistoja niissä on vain jonkiverran enemmän kuin siittiöissä yleensä.
Vammaisen lapsen saamisen riski rob(13;14)-translokaation kantajalla ei ole paljoakaan suurempi kuin väestössä yleensä. Kun toinen vanhemmista on kantaja, pariskunta voi halutessaan hakeutua raskautensa aikana sikiötutkimuksiin neuvolansa tai gynekologinsa kautta. Sikiön kromosomilukumäärän poikkeavuudet voidaan todeta luotettavasti raskauden 11. viikolla otettavasta istukkanäytteestä ja 16. viikolla otettavasta lapsivesinäytteestä. Kumpikin toimenpide lisää vajaan prosentin verran raskauden keskeytymisen vaaraa. Joissakin tilanteissa voidaan myös harkita alkiodiagnostiikkaa; kromosomitutkimusta hedelmöittyneestä alkiosta ennen sen siirtoa kohtuun. - UPD voidaan tutkia istukkanäytteestä molekyyligeneettisin menetelmin, jolloin vertailuksi tarvitaan verinäyte molemmista vanhemmista. UPD-tutkimukset olisi suunniteltava sikiötutkimuksia tekevän yksikön kanssa jo heti raskauden toteamisen jälkeen.
Tilanteissa, joissa kromosomipoikkeavuuden riski vanhemmista tuntuu pieneltä, voidaan tilannetta arvioida ultraäänitutkimuksin selvittämällä 13.-14. viikolla sikiön niskaturvotusta, seuraamalla kasvua ja rakenteitten kehitystä ja mennä kajoaviin sikiötutkimuksiin vasta, jos ultraäänitutkimukset antavat siihen aihetta.
Kantajuuden merkitys sukulaisille
rob(13;14)-translokaatio on varsin usein periytynyt kantajan jommalta kummalta vanhemmalta. Näin ollen asialla saattaa olla merkitystä myös kantajan sisaruksille ja sukulaisille. Samoin translokaation kantajan terveet lapset voivat olla translokaation kantajia. Perinnöllisyysneuvonnassa arvioidaan translokaation merkitystä myös tästä näkökulmasta. Muutoinkin translokaatiosta ja sen yksilöllisestä merkityksestä, perhesuunnittelusta ja sikiötutkimuksista voi hakeutua keskustelemaan perinnöllisyyslääkärin vastaanotolle.
Linkkejä
Ainutlaatuiset- sähköpostilista vanhemmille, joiden lapsilla on harvinainen kromosomipoikkeama
Pieni keltainen kirja, opas harvinaista kromosomipoikkeavuuksista
Unique, Robertsonian translocations