Suomi tarvitsee modernia väestöpolitiikkaa – asiantuntijaraportti julkaistaan syyskuussa

15.6.2020

Tiistaina 8.9.2020 Väestöliitto julkaisee asiantuntijaraportin kestävästä väestöpolitiikasta avoimessa verkkotapahtumassa. Tapahtumassa kuullaan myös Väestöliiton uudet väestöpoliittiset suositukset Suomelle.

Millainen on Suomi tulevina vuosikymmeninä? Kadulla tulee vastaan keskimäärin enemmän rollaattoreita kuin lastenvaunuja, Kainuun Puolangassa ei juuri ketään? Väestöliitossa on nyt tekeillä uusi väestöpoliittinen ohjelma, jolla visioidaan askelia väestökehitykseltään kestävälle ja elinvoimaiselle Suomelle. Teema on tärkeä myös työeläkejärjestelmälle, sillä väestökehitys suurelta osin määrittää, miten tulevaisuuden eläkkeet saadaan maksettua. Väestöliiton lisäksi valmistelussa onkin mukana Työeläkevakuuttajat Tela ry.

Työn tulokset julkaistaan verkkotilaisuudessa tiistaina 8.9.2020. Asiantuntijaraportti ja Väestöliiton väestöpoliittiset suositukset tarjoavat uusia näkökulmia ja haastavat pohtimaan väestöpolitiikkaa talouden, ekologisuuden ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan! 

”Yhteiskunta näkee vanhusten suuren lukumäärän ongelmana erityisesti työelämässä ja rasituksena sosiaaliturvan alalla. -- On nähtävä vanhukset väestöön oleellisesti kuuluvana arvostettuna osana ja autettava jäseniään kohtaamaan vanhuus niin muiden kuin itsensäkin osalta.” 

”Yhteiskunnan on luotava ihmisille taloudelliset ja sosiaaliset mahdollisuudet toivomiensa lasten hankkimiseen ja huoltamiseen.”

Hyvin vähän on muuttunut niissä ajatuksissa, huolenaiheissa ja toimenpideohjelmissa, joita Suomessa on virinnyt väestökehitykseen liittyen. Ensimmäinen lausahdus on kokoomuksen vuoden 1964 ohjelmapaperista. Toinen on SDP:n perhepoliittisesta ohjelmasta vuodelta 1974.

– Suomalainen hyvinvointivaltio ja sen instituutiot on rakennettu tietynlaisten väestöodotusten varaan, pohjustaa ohjelmasta vastaava Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa.

Suomessa onkin historian sivu oltu huolissaan samoista tulevaisuudennäkymistä: Väestö ikääntyy ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja heikkenee. Tälle vuosituhannelle tultaessa väestörakenteen muutos on vain kiihtynyt, ja erityisesti 2010-luvun nopea syntyvyyden aleneminen on muuttanut tulevaisuudennäkymiä merkittävästi. 

Aika tarttua toimeen

Mitä väestöpolitiikalla tarkoitetaan ja kenen asia se on 2020-luvulla?

– Väestöpolitiikassa tarkastelun kohteina ovat väestön määrä ja väestörakenne. Siinä keskustellaan toiveista, millainen väestö olisi tulevaisuudessa haluttu sekä keinoista, joilla toivottuun tilaan päästään. Esimerkiksi käy hyvin keskustelu syntyvyyden alenemisesta ja siitä, miten eläkejärjestelmä ja muu julkinen talous pärjäävät, kun väestö vanhenee, Sorsa kuvaa.

Tästä on kysymys myös Väestöliiton väestöpoliittisessa ohjelmassa.

– Vaikka trendit tunnetaan, Suomella ei ole ääneen lausuttua väestöpolitiikkaa, jossa mietittäisiin, miten muuttuneeseen väestökehitykseen halutaan vaikuttaa vai sopeutetaanko sittenkin hyvinvointivaltion rakenteet uusiin väestöolosuhteisiin, sanoo Sorsa.

Vaikka väestöpolitiikassa ei puhuta yksilöistä vaan ihmisryhmistä, kysymykset osuvat Sorsan mukaan usein ihmisten tunteisiin ja keskustelu on siksi helposti latautunutta. Syksyllä julkaistava väestöpoliittinen ohjelma pyrkiikin käynnistämään teemoista avoimen, faktapohjaisen ja kokonaiskuvaa rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun.

– On päättäjien, puolueiden, järjestöjen ja ihan tavallisten ihmisten tehtävä pohtia, minkälaisen Suomen haluamme tulevaisuudessa. Tähän keskusteluun haluamme kutsua eri toimijat julkistustilaisuudessa 8. syyskuuta, Sorsa kertoo.

Luvassa on laaja analyysi, jossa tarkastellaan tämän hetken tärkeimpiä väestökysymyksiä Suomessa: syntyvyyttä ja väestön vanhenemista, kansainvälistä ja Suomen sisällä tapahtuvaa muuttoliikettä, terveyden eriarvoisuutta sekä sitä, miten väestö voi olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä. Julkistustilaisuudessa keskustelemassa on muiden muassa asiantuntijakatsauksen kirjoittajia, Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula ja toimitusjohtaja Eija Koivuranta sekä Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Keräämme osallistujien näkemyksiä ja yleisö pääsee mukaan keskusteluun. 

Eläkkeiden rahoitus ja väestökehitys kulkevat käsikädessä 

Työeläkejärjestelmälle ja Telalle on tärkeää olla mukana väestökehitykseen liittyvissä keskusteluissa. Työssäkäyvä väestö muodostaa eläkevarojen ja niiden sijoitustuottojen ohella työeläkkeiden rahoituksen perustan. 

Keskustelijan rooli on Telan erityisasiantuntija Janne Pelkosen mukaan myös luonteva, sillä kuten väestöpolitiikassa, myös eläkejärjestelmässä tarkastelujen aikajänne on pitkä. Esimerkiksi ennusteita työeläkkeiden rahoituksesta tehdään kokonaisen ihmiselämän mitan päähän. 

 – Nykymenolla väestövallankumous alkaa todella näkyä 20-30 vuoden kuluttua työeläkkeiden rahoituksessa. Silloin viime vuosina syntyneet pienet ikäluokat ovat noin kolmekymppisiä ja rahoittavat suurelta osin kasvavan vanhusväestön eläkkeitä. Putoaminen ei vielä tunnu, mutta pysähtyminen sattuu.  Väestövallankumous on petollinen ilmiö, koska se tapahtuu pitkän ajan kuluessa huomaamatta, eikä se oikein näytä kuuluvan kenellekään politiikan teemana, sanoo Pelkonen.

Koko hyvinvointiyhteiskunta on jatkossa yhä pienempien työssäkäyvien ikäluokkien harteilla.

Ilmoittautuminen julkistustilaisuuteen avautuu elokuussa. Pidä silmällä sivujamme ja Twitterissä #Suomenidea.

Lue lisää:

Väestöpoliittisen ohjelman valmistelu http://www.vaestoliitto.fi/suomenidea/  

Lähde: Tela