Yksinasuminen tuo eriarvoisuuden kokemuksia mutta myös vapautta

7.5.2018

Tuore työpaperimme ”Puhuttelevia kokemuksia yksinasumisesta – Tuloksia laadullisesta kyselystä” lisää tietoa yksineläjien taloudellisesta tilanteesta ja elinolosuhteista heidän itsensä kertomina.

Saadaksemme paremman kuvan yksieläjien elämästä toteutimme Väestöliitossa keväällä 2017 laadullisen verkkokyselyn yksineläville. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa, jolla voitaisiin edistää yksinelävien tasapuolista yhteiskuntapoliittista kohtelua suhteessa muihin ihmisryhmiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 193 henkilöä, joista 165 oli naisia ja 28 miehiä. Kaikki ikäryhmät olivat hyvin edustettuina, vastaajien keski-iän ollessa 49 vuotta.

Kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että yksin asuminen oli heidän oma valintansa ja se sopi heille hyvin. Joka kymmenennelle yksin asuminen sopi juuri nyt, mutta tulevaisuudessa he voisivat kaivata erilaista elämää. Joka kolmas yksinasuva toivoi, että voisi asua yhdessä kumppanin tai puolison kanssa.

Joka kymmenes kirjoitti, että he olivat tottuneet elämään yksin, vaikka sellainen elämä ei ollutkaan heidän toiveidensa mukaista. Lähes yhtä monet kokivat yksiasumisen yksinäiseksi. Vain joka kymmenes oli elänyt koko elämänsä yksin.

Puolet vastaajista korosti suurena etuna yksin elämiseen liittyvää vapautta ja mahdollisuutta päättää omista asioista riippumatta muista. Yksinelävä saa päättää itsenäisesti omasta ajankäytöstään ja aikatauluistaan eikä hänen tarvitse selitellä menojaan kenellekään.

Selvästi ongelmallisinta yksin asumisessa oli asumisen kalleus ja korkeat asumiskulut olivatkin johtaneet usein ahtaaseen asumiseen. Lisäksi yksinelävien elinkustannuksia lisää se, että kaupassa kaikki tuotteet on pakattu suuriin perhekokoihin.

Joka neljäs yksinasuva piti ongelmana käytännöllisen avun puuttumista arjestaan. Isoksi ongelmaksi koettiin myös, että kaikista sairauksista piti selvitä ilman muiden apua. Noin 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kaipasi fyysistä läheisyyttä tai seksiä toisen ihmisen kanssa. Toisaalta kyselyyn vastanneista viidesosa kirjoitti, että toisen ihmisen fyysinen läheisyys ei ole heille tärkeää. He joko eivät kaivanneet sellaista tai olivat tottuneet elämään ilman sitä.

Joka viides kirjoitti, että heillä ei ole ketään ihmistä, jolta he voisivat saada henkistä tukea. Puolella yksinasuvista oli joku ystävä tai kaveri, jolta he saattoivat saada tukea. Ystäviä ei kuitenkaan haluttu liiaksi kuormittaa ongelmilla.

Yksinasuvien eriarvoisuuden kokemukset liittyivät usein taloudellisiin asioihin. Yksinasuvat kokivat itsensä eriarvoisiksi siksi, että heidän elämänsä oli suhteellisesti kalliimpaa kuin perheellisillä. Yksinasuvat kaipasivatkin mm. verotukseen muutoksia, joilla voitaisiin parantaa heidän taloudellista asemaansa.

Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos osallistuu Ympäristökeskuksen johtamassa Valtioneuvoston kanslian TEAS-konsortiossa Yksin osana elinkaarta (YSI) -hankkeeseen, jossa tuotetaan kattavaa tietoa yksin asuvien ryhmien tilanteista eri puolilla maata ja eri elämänvaiheissa.

 

Osmo Kontula. Puhuttelevia kokemuksia yksinasumisesta. Tuloksia laadullisesta kyselystä. Työpaperi 9/2018.