« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu » Tutkimus » Väestöntutkimuslaitos » Kestävän väestönkehityksen Suomi

Kestävän väestönkehityksen Suomi

Millaista väestöpolitiikkaa Suomi nyt tarvitsee?

Syntyvyys on laskenut Suomessa viimeiset kymmenen vuotta, ja väestö ikääntyy. Kehitys haastaa hyvinvointivaltion rakenteita, kun pienenevän työikäisen väestön pitäisi pystyä huolehtimaan kasvavasta ikääntyvien joukosta. Miten eläkejärjestelmä ja muu julkinen talous kestävät muutoksen? Olisiko maahanmuutosta ratkaisuksi? Ja miten varmistamme, että talouden kestävyyttä tavoitellessa ei unohdeta inhimillistä ja ekologista kestävyyttä?

Väestöliiton uusi väestöpoliittinen raportti Kestävän väestönkehityksen Suomi tarkastelee, millaisia väestöön vaikuttavia trendejä Suomessa on parhaillaan meneillään. Syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen määrien tarkastelun lisäksi raportissa analysoidaan, mistä kehityskulut johtuvat ja millaisia vaikutuksia niillä on ekologiselle, inhimilliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Ovatko ne hyväksi vai pahaksi kestävyyden eri osa-alueille, ja miten niihin voi vaikuttaa?

Raportissa esitellään myös Väestöliiton kymmenen väestöpoliittista tavoitetta:

10 tavoitetta Suomen väestölle

1. Sopivan kokoinen Suomi ei kutistu vielä
2. Tasapainoinen väestönkehitys on ekologisesti kestävää
3. Syntyvyyden nousu Suomessa on tavoiteltava asia
4. Ihmisiä on tuettava saamaan niin monta lasta kuin he itse toivovat
5. Hyvät ihmissuhteet ovat kansanterveyden ytimessä
6. Perheystävällisyys koskee kaikkia
7. Maahanmuutto lisääntyy huomattavasti
8. Suomi on houkutteleva ja inhimillinen uusi kotimaa
9. Monipaikkaisuus uudistaa alueiden kehityksen
10. Kannustimia maastamuuton vähentämiseksi


Väestöliiton väestöpoliittisen ohjelman valmistelu alkoi vuonna 2018 ja koostui muun muassa kuusiosaisesta keskustelusarjasta. Työeläkevakuuttajat Tela on toiminut Väestöliiton kumppanina raportin ja julkaisutapahtuman valmistelussa. Voit lukea lisää työstä väestöpoliittisen ohjelman sivulta.

 

Linkki johdantoon
Linkki Väestöliiton suosituksiinLinkki: Anna Rotkirch - Syntyvyyden lasku ja muuttunut lastensaantimaisemaLinkki: Heikki Tikanmäki ja Allan Seuri - Väestönmuutokset haastavat eläkejärjestelmää ja muuta julkista taloutta
Linkki: Risto Vaittinen: Harmaantunut Japani - minkälaisen esimerkin se tarjoaa suomelle?Linkki: Suvi Parikka ym. - Terveyden eriarvoisuus sosioekonomisen aseman ja asuinpaikan mukaanLinkki: Mauri Kotamäki: Maahanmuutto - uhka vai mahdollisuus?
Linkki: Minna Säävälä: Työtä, perhettä, turvaa - muuttajat ja Suomen väestöllinen tulevaisuusLinkki: Timo Aro - 2010-luvun muuttoliike on ollut alueellisesti keskittävää, valikoivaa ja polarisoivaaLinkki: Emma Terämä - Lapsiperheiden urbanisoituminen ja muut kaupungistumisen trendit
Linkki: Pasi Heikkurinen - Ekologinen kestävyys ja väestö SuomessaLinkki: Taru Kivelä - Ekologinen vanhemmuus tiennäyttäjänä ympäristöystävällisempään maailmaanLinkki raportin jälkisanoihin

24.9.2020 klo 22:06:33